Otsikko kertoo että olemme vihdoinkin saaneet reväistyä itsemme irti Võsulta ja olemme palanneet kotiin, Otepäälle. Hassua - kirjoitan Võsusta ja Huvikummusta kotina. Kuten kirjoitan Villa Ottiliasta ja Otepäästäkin. Niinpä olen siis palannut kotoa kotiin. Jaamme aikamme ja sydämemme nykyisin kahden talon kesken - aika näyttää miten tässä käy. Voiko sydämen jakaa kahteen paikkaan ja risteillä niiden välillä vai muuttuuko toinen niistä jossain vaiheessa rakkaammaksi kuin toinen? Ja mitä sitten?
Villa Ottilia ja Otepää ovat muodostaneet kotiympyrämme viimeisen kuuden vuoden ajan. Olemme kiintyneet paikkakuntaan, varsinkin sen luontoon ja kauneuteen, mutta Vösun uutuus on huumannut meidät molemmat - ja minut eritoten valokuvaajana.
Tunsin siis melkein huonoa omatuntoa palatessani Otepäälle. Teki mieli sanoa sen tutuille ja loistokkaille maisemille: anteeksi. En minä teitä unohtanut, te upeat kumpumaisemat ja ihanat taivasta peilaavat järvet. Olin saanut vain hetkeksi teistä yliannostuksen ja halusin nähdä jotain ihan muuta.
Kuin hyvittääkseni uskottomuuteni Otepään kauneudelle ja sen uskomattoman hienoille maisemille tein tänään kameran kanssa pienen pyhiinvaellusretken kaikille rakkaille paikoilleni - Pyhäjärvelle, Kaarnajärvelle ja Pilkusejärvelle. Käyskentelin uimarannalla ja viivähdin kirkonmäellä, tutuilla paikoilla, joita olen täälläkin useasti esittänyt ja joihin olen Villa Ottilian asiakkaitakin aina neuvonut. Otepäällä on niin paljon tarjottavaa matkailijalle kaikkina vuodenaikoina - jopa tänä outona lämpimänä talvena!
Ilma ei alkujaan luvannut hyvää, taivas oli aika harmaa ja välillä satoikin. Mutta ilma muuttui nopeasti, kuten se Otepäällä tapaa tehdä - ja huonosta valokuvausilmasta siirryimme nopeasti dramaattiseen valokuvausilmaan. Olin onnellinen ja tyytyväinen ja iloinen. Kamera lauloi ja alla sitten kimara kuvia Otepäästä - joka on kaunis ja seesteinen ja dramaattinen. Ja meidän kotimme.
Kuvaukseen minulla oli tänään kahtaallinen tehtävä ja ajatus. Ensimmäinen oli todentaa tätä ihmeellistä talvea, joka ei ole tullakseen mutta on huikean kaunis omassa oudossa hieman kosteassa olomuodossaan.
Toinen oli näyttää Etelä-Viroon ja erityisesti Otepäälle suuntaaville matkaajille kotipaikkamme kauneutta. Olen sanonut ja sanon uudelleen, että Otepää on hieno ja kokemisen arvoinen matkakohde kaikille niille, jotka arvostavat luontoa ja sen kauneutta.
Ja seuraa pieni matkailumainos:
Talven matkailukausi ei ole vielä alkanut, mutta me olemme täällä paikalla, valmiina ottamaan Sinun varauksesi vastaan - Tervetuloa siis Otepäälle ja Villa Ottiliaan. Palveluumme kuuluu ohjata asiakkaamme paikkakunnan hienoimmille paikoille, tietenkin siitä riippuen, mikä ketäkin matkaajaa kiinnostaa.
Jos nämä kuvat innostivat sinua tutustumaan paremmin Otepäähän, ota meihin yhteyttä! Katso kotisivumme: Villa Ottilia - hyvän mielen majatalo tai lähetä sähköpostia: reservation ät villaottilia piste ee
PS. Alla olevia tunnisteita klikkailemalla löydät lisää juttua ja kuvia Otepäästä ja Villa Ottiliasta eri vuodenaikoina.
sunnuntai 4. joulukuuta 2011
Tunnelmapaloja Otepäältä
Tunnisteet:
Etelä-Viro,
Kaarnajärv,
kirkot,
Otepää,
Pilkuse-järv,
Pyhäjärvi,
Villa Ottilia
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Kirkko tosiaan näyttää erikoiselta riisutussa ympäristössään.
No ihan samalta siellä näyttää kuin täällä - siis ei talvea. Saapa nähdä josko jouluksi sais vähän lunta tunnelman vuoksi.
Kai maailman kirjat on vähän sekaisin menneet, kun Otepäänkin maisemat vielä vihertää.
Minun maisemissani ei viherrä, täys valkea kattaus on kaikkialla, joessa tammukat nukkuu jääpeiton alla.
Sinulle aika näyttää, kumpi koti jää - pysyy ykkösenä. Asia kypsyy.
Minulle kahden kodin asuminen oli kuluiden yhdeksän vuoden jälkeen jo melko raskasta, nimen omaan enemmän henkisesti, sillä murehdin aina toista ollessani toisessa. Mieluusti olisin ollut yhtäaikaa molemmissa kodeissani!
Ihania tunnelmakuvia! Oma suosikkini kirkon ikkunat, jotka heijastelevat maisemaa, siitä saisi joulukortin.
Päivi
Kyllähän suuresta sydämestä riittää kahden kotipaikan kesken jaettavaksi ja miksei niiden välillä sukkuloisikin. Fyysisesti ei voi kuitenkaan olla useammassa kuin yhdessä paikassa samanaikaisesti, vaikka asiat sitä kuinka vaatisivat. Siinä kohdassa saattaa joskus tulla tenkkapoo.
Kävin taas lueskelemassa täällä. Upeita kuvia. Kyllä Viron maisemat muuttuvat kauniimmiksi heti kun päästään Keski-Viroa etelämmäksi. Esimerkiksi juuri Otepää ja Põlva on paikkoja, joissa voisin itsekin asua.
Käväisimme eilen pika pikaa Otepäällä. Sydän jäi sykkyrälleen, siellä on KAUNISTA!!!
Mielenkiintoinen tilanne, kaksi hienoa kotia, jään odottamaan "voittajaa".(molemmat varmaan)
Kiitos kaikille ihanille kommentoijille
OnuKoo - Otepään kirkko tässä valaistuksessa ja viheriöivässä ympäristössä vaikuttaa jotenkin keskieurooppalaiselta kirkolta, vai mitä sanot?
Sylvia - kyllä lumi toisi tosiaan joulun tunnelman.
aimarii - sinä ymmärrät mistä kirjoitan. Terveisiä uneksiville tammukoille.
Päivi - minäkin pidän paljon heijastuskuvista!
Larko - näinhän se juuri on.
Mikko - kiva kun taas poikkesit täälläkin.
Rummun äiskä - Otepää on maisemiltaan kaunis, kuten sinäkin tiedät, joskus sitä sydän menee vaan sykkyrälle pelkästä kauneudesta.
Lähetä kommentti