torstai 22. joulukuuta 2011

Kun joulu ei ole tullakseen

Olen tässä pari päivää kerännyt jouluista tunnelmaa kirjoittaakseni tänne joulukirjeen, jonka edellisessä postauksessa lupasin. Mutta kun ei tunnelma ole tullakseen, ei sitten millään.

En tiedä olenko ns. jouluihminen, tahtoo sanoa, en ole mikään jouluhössöttäjä, mutta joka vuosi on joulu silti ollut meillä hyvää aikaa. Olen joulukoristellut kotia, poltellut kynttilöitä ja muutenkin rauhottunut vastaanottamaan joulun sanomaa. Jos näin hienosti voi sanoa. Ilman sen suurempaa stressiä.

Nyt en ole tehnyt mitään. Olen ärtynyt ja tunnen syyllisyyttä saamattomuudestani. Eilen tein senkin virheen, että rähisin facebookissa ja loukkasin ystäviä kovilla ja kitkerillä sanoilla. Myös kotijoukot saivat tuta huonon tuuleni. En ole ylpeä itsestäni. Kaduttaa. Tehtyä ei nyt saa tekemättömäksi. Anteeksi toki voin pyytää ja pyydänkin kaikilta joita olen tietoisesti tai tietämättäni loukannut.

Ilmaa ei voi syyttää kaikesta, mutta kieltämättä tämä kurja keli vie mielen entistä mustemmaksi. Onneksi ei sentään sada, mutta se onkin ainoa positiivinen asia, mitä ilmasta voi sanoa.


Tarton raatihuoneentori keskipäivän aikaan - tummaa ja märkää on

Jos olen rehellinen itselleni, niin kyllähän minä tiedän mikä minua näin kovasti jurppii. Olisin halunnut viettää tämän joulun perheen ja suvun kanssa Suomessa. Tarkemmin sanottuna alzheimeriin sairastuneen äitini kanssa. Vaan se ei onnistunut - heräsin varailemaan laivalippuja liian myöhään. Yhtäkään autopaikkaa ei laivoilta löydy lähimpään viikkoon. Jalkamiehenä yksin olisin johonkin laivaan ehkä mahtunut - mutta se olisi taas tarkoittanut sitä, että en saisi viettää joulua Kimmon ja Latten kanssa. Eikä sekään vaihtoehto tuntunut hyvältä.

Kun päälle lisätään työkiireisiinsä uppoutunut Kimmo, jolla ei ole erityisemmin aikaa paneutua minun huoliini, vatsatautinen Latte ja oma kurja fyysinen kuntoni, särkee ja kolottaa, reumatismiako tämä on, on rähinäjoulun ainekset aika hyvin koossa.

Älkää silti huolestuko - en aio rähistä enää tämän enempää. Toivon, että näin kirjoittamalla asiat paperille (tai siis ruudulle) kirjoitan samalla oman pahan oloni ulos.

Vielä on pari päivää aikaa löytää joulun tunnelma - se lienisi paras joululahja tälle pienelle perheelle, joka ei todellakaan ole ansainnut huonoa tuultani.

Facebookiin en vähään aikaan mene - ja voi olla että tänne blogiinkin tulee nyt pieni tauko.

Palaan asiaan kun minulla on jotain sanottavaa - ja ennenkaikkea jotain positiivista sanottavaa.

Nyt siis vain toivotan    Hyvää joulua teille kaikille! 



11 kommenttia:

Marjattah kirjoitti...

Taitaa monillakin juuri nyt olla se tunnelma vielä hakusessa. On niin paljon odotuksia, lapsuudesta asti kertyneitä. Sinulla vielä äitikin. Mutta yhtäkkiä huomaamme, että joulusta taas selvittiin, ja päivä alkaa pidetä kohti kevättä :)

Lämpimästi toivotan joulun rauhaa ja hyvää mieltä sinulle ja Otepään väelle.

Anonyymi kirjoitti...

Lienenkö minä ainoa, joka nauttii sateesta? Kädet ei kestä pihan kolaamista niin olen riemuissani kun sade vie aina kaikki lumet pois ja minulla on taas yksi huoli vähemmän:D

Anonyymi kirjoitti...

Joulu tulee meistä huolimatta, mielestä huolimatta, suunnitelmistamme huolimatta, säästä huolimatta..
Hyvää joulua!

marja p kirjoitti...

Kyllä se tunnelma vielä tulee, kunhan saat kinkun uuniin ja tuoksut leviävät huusholliin. Viimeistään silloin, kun Kimmon kanssa kaivatte veitset esille ja käytte kinkun kylkeen kiinni! Lattellekin voi "tipahtaa" palanen herkkua. Muista, että kaverit muistavat teitä jouluisin ajatuksin! Siis oikein rauhaisaa ja hyvää joulua! Joulun jälkeinen elo tuntuu taas mukavalta päivän pidetessä ja sittenhän laivoissa lienee taas tilaa tulla äiteetä ja kavereita katsomaan!

aimarii kirjoitti...

Äkäampiaisen pisto saa huomaamatta aikaan ns. tuhmaiän, jolloin tekee mieli kiukutella = antaa jurppisen sotkea suurinpiirtein kaikki. Yleensä se tauti paranee tarpeeksi ajoissa ja hyvä mieli ennättää saada aikaan taas oikean joulufiiliksen, se käy hetkessä, jos niikseen ja avainsana on just tuo anteeksi. Siinä on taikaa.
Uskon, että äidillesi olet varmaan yhtä tervetullut vaikkapa vähän joulun jälkeenkin. Älä anna ohimenneiden laivalippujen estää sinua nauttimasta joulun lähestymisestä.
Toivotan hessun kaa sinulle ja Kimmolle oivallista joulua, sillä semmoinen on kuitenkin teille tulossa.

Kiirepakolainen kirjoitti...

Erikoisesti jouluihminen en ole koskaan ollut. Töissä ollessa siitä joskus sai muutaman ylimääräisen vapaapäivän.
Toki paistan kinkun, muistan lapsenlapsia ja haen äitini meille syömään. Siinäpä ne tärkeimmät onkin. Kynttilöitä polttelen muutenkin paljon.
Kevään lapsena riemuitsen, kun päivä alkaa pidetä tästä eteenpäin.

Toivotan sinulle ja perheellesi joulun rauhaa.

ps. kiitän kauniista kuvistasi, joita blogisi äärellä olen ihastellut, hiljennyt, vaikuttunut.

Vallaton kirjoitti...

Tiina-Kulta! Ai, miten tuntuu tutulta: tuo tekemättömyys, riittämättömyys, saamattomuus, syyllisyys.

Kunpa osaisimme armahtaa itseämme. Miksi ottaisimme paineita yhdestä päivästä? Itse kovasti yritän olla ottamatta, mutta on se aika vaikeaa.

Jouluna minusta juuri rauhan toivottaminen koskettaa itseäni eniten.

Toivotan rauhaa sieluun, mieleen ja maailmalle! Sinua ja perhettäsi lämmöllä muistan.

Mika kirjoitti...

Mikäli sääennusteet toteutuvat, niin huomenna täällä etelä-Virossa ainakin Võrun kaupungissa saattaa olla valkea joulu. On tosin nytkin lunta maassa, mutta vain muutama milli. On sillä lumellakin vaan oma vaikutuksensa joulun tunnelmaan.

Suski kirjoitti...

Hyvää joulua teillekin koko porukalle! Ja terkkuja Pietarista! =)

Tässä joulupyhien aikaan pitää lueskella mitä teille on viimeisen kolmen kuukauden aikana tapahtunut, kun mulla ei ole ollu nettiä käytössä muuta kuin työpaikalla. Viroon tai paremminkin Tallinnaan on kyllä ikävä vieläkin, vaikka täällä olen viihtynyt.

Terveisin Suski ja perhe, jotka siis nykyään asustaa Pietarissa

Tiina Linkama kirjoitti...

Kiitos kaunis kaikille kommentoijille, Marjattah:lle, anonyymeille (?), marjap:lle, aimariille, vallattomalle, Mikalle ja Suskille

Toivotan vielä kerran kaunista ja rauhaisaa ja onnellista joulua. Niin teille kuin kaikille blogin lukijoille.

- Tulihan se joulutunnelma, vaikka aika viime tingassa. :)

Sylvia Svensson kirjoitti...

Toivottavasti hyvän joulun tunnelma kuitenkin löytyi ja olette viettäneet rauhallisen ja seesteisen joulun ilman kiireitä ja kolotuksia!! Hyvää joulun jatkoa teille kolmelle!