Meidän kiireemme ovat välillä kovasti syklisiä. Välillä meillä on Kimmon kanssa samaan aikaan työkiireitä, välillä ei. Välillä minulla on töitä, välillä Kimmolla, ja välillä molemmilla. Ja on niitäkin kurjia aikoja, jolloin ei ole töitä kummallakaan, mutta niitä ei ajatella juuri nyt.
Mutta näin ollaan pärjätty 7 vuotta ja vakaa usko on, että pärjätään eteenpäinkin.
Tämä kesä ollaan menty aika haipakkaa.
Olen ollut iloinen siitä, että kesä on ollut mukavasti kiireinen Villa Ottiliassa. Väkeä on riittänyt useimmille viikoille, ja monenmoisia vieraita ollaan tavattu. Ja sehän tässä bisneksessä onkin parasta. Tapaat erilaisia ihmisiä, joilla kaikilla on joku syy tulla juuri Otepäälle ja meille. On maantiepyöräilijöitä. On rallikansaa. On motoristiporukoita, kuten vaikka viime viikolla käyneet MC Ylikypsät Kinkut -ryhmä, joka koostui ns. kypsässä iässä olevista moottoripyöräilevistä naisihmisistä.
Kaikkia palvelet miten parhaiten osaat, ja lopuksi näet miten olet onnistunut. Parhaimmillaan tulee haleja, joskus jopa kyyneleitä kun ero on haikea. Tulee kirjeitä ja sähköposteja vielä vuosien jälkeenkin. Asiakkaista tulee ystäviä, jotka palaavat vielä uudelleen.
Mutta palataan tähän kesään.
Kesä on ollut kiireinen, mutta yhtä lailla palkitseva. Sillä mikä on sen mukavampaa kuin palvella porukoita ja nähdä hymyissä suin poistuvia asiakkaita, jotka heiluttavat vielä portilta ja lupaavat tulla uudelleen. Silloin tiedät, että kaikki tekemäsi työ on onnistunut!
Villa Ottiliassa pitkään viipyneet maantiepyöräilijät valmistautuvat päivän lenkkiin
Jari Kavander ja René Andersson kisaavat Estonia Rallissa. Kuva: Rauno Nurminen
Meillä on käynyt myös liivikansaa!
Ryhmäkuva: MC Ylikypsät kinkut kera yhden Villa Ottilian karjun
Eikä kesä vielä ole lopussa. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, ilmat hellivät meitä vielä pitkälle syyskuuhun. Näemmekö sinut täällä? Kun innostut loppukesän lomailusta Otepäällä, löydät majapaikan täältä.
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin...
t. Tiina
4 kommenttia:
Vuodatuksen sähläilyjen takia bloggaus on ollut jäissä, samoin kurkistelu muualla... Ja on sitä ollut melko hulinaa mummoilukin tänä kesänä.
Tarvaspea on just hyvä nimi. Torni ja kaikki :) Ja kun löytyi se härkäkin. Hyvä Kimmo!
Minä rakastan kiviä, joten minun mielestäni kiviseltä rannalta itse poimitut koriste/este/aita/tms-kivet sopivat tyylin just eikä melkein. Voimia ja iloa elämäänne hyt loppukesäksikin...
Myöhästyneet syntymäpäiväonnittelut ja onnittelut myös Huvikummun uudesta hienosta nimestä! =) Sain päivitettyä itseni ajan tasalle. Läppäri hajosi 2kk sitten ja sain vihdoin ostettua uuden tilalle.
Taas oli niin kauniita kuvia blogissasi, että ei voi muuta kuin huokailla. Mun suosikki oli ehdottomasti se unikkopelto, en ole ikinä ennen nähnyt sellaista!
terveisin Suski Pietarista
En ollenkaan muista, olenko vain ajatellut, vai olenko myös kirjoittanut...siis minun on pitänyt kysellä, että toivottavasti kuulumisten odottelu johtuu valtaisasta vieraiden vyörystä ja töiden paljoudesta. Kun vähän helpottaa, kirjoita viestiä, että olette terveinä ja talot pystyssä.
Kuviakin tulee jo ikävä.
Kiitos Suski terveisistä!
Sirkku, on täällä kaikki ihan hyvin. On vaan kiirettä pitänyt ja jonkinmoista blogilomaa olen minäkin pitänyt. Mutta eiköhän pian tänne ala taas juttuja tulemaan. Kiitos kovasti tiedustelustasi, se lämmitti mieltä - joku ajattelee!
Lähetä kommentti