Elokuista elämää Villa Ottiliassa

Tere!

Ja aivan ensimmäiseksi, pahoitteluni että olen kirjoittanut niin vähän viime aikoina tähän blogiin. En ole tietenkään blogia ja sen lukijoita hylännyt,  mutta kirjoittaminen on vain jäänyt. Ja katkaisen tämän hiljaisuuden vaikka yrittämällä selvittää syitä siihen.

Ihan ensimmäiseksi meillä on ollut elokuussa aika lailla kiireitä, on ollut asiakkaita Villa Ottiliassa ja sehän on tietenkin vain hyvä. On ollut monenlaista muutakin kommellusta ja tohellusta, joista ehkä myöhemmin lisää.

Toiseksi, olen kokenut tarvinneeni pienen blogiloman. Jossain vaiheessa tuli sellainen olo, että onko minulla oikeasti enää mitään uutta sanottavaa? Nousi kirjoittamisen rima ja nousi rima kuvienkin suhteen. Tuntui että kaikki on jo moneen kertaan sanottu ja näytetty. Tuntui että en osaa luoda nahkaani, kertaan itseäni. Mietin samalla itsekseni että toistaako elämänikin nykyisin koko ajan itseään. Ei kai?!

Kolmas syy, täytyy myöntää, on ollut Villa Ottilian (ja Tiina Linkaman) siirtyminen facebookiin. Avasin taannoin Villa Ottilialle facebook-sivut, jotka ovat saaneetkin koko lailla suosiota. Kun verrataan facebookia blogin kirjoittamiseen, on facebook niin nopea palautteiden suhteen. Laitat jutun tai kuvan fb:iin, ja jo tunnin sisällä olet saanut sille palautetta. Blogin tapa elää on hitaampi, ja palautteen saaminen on samalla tavalla hitaampaa. Ja ihminen - tai ainakin minä - on sillä lailla raadollinen, että se kaipaa palautetta, jonkinlaista vastavuoroisuutta.

Facebookin toinen etu blogiin on mahdollisuus nopeasti rakentaa sinne valokuvakansioita, ja sitä mahdollisuutta olenkin käyttänyt hyväkseni Villa Ottilian facebook-sivuilla. Kansioita on syntynyt tämän kesän aikana useita, ja tämä blogin kustannuksella.

Hyviä uutisia kuitenkin blogin lukijoille, ja erityisesti kuvien kaipaajille: ymmärtääkseni Villa Ottilian fb-kotisivuille pääsevät kaikki, myös ne, jotka eivät ole facebookiin kirjautuneita. Joten, kokeilkaapa vaikka tätä linkkiä - ja jos se ei toimi, kertokaa: Villa Ottilia facebookissa

Eli tässä näitä päällimmäisiä syitä blogihiljaisuuteen. Nyt, Villa Ottilian matkailukauden jo hiljetessä on minulla aikaa jakaa itseäni niin tänne kuin facebookiinkin. Ja kieltämättä, tauon jälkeen tuntuu taas hyvältä kirjoittaa kunnolla, pitkiä ja polveilevia lauseita sivupolkuineen - sitähän fb:ssa ei yleensä tehdä, viestit ovat siellä vain lyhyitä, sellaisia haukahduksia.

Elokuisesta elämästä oli minun kertomani. Yhdessä postauksessa ei elokuu tule mitenkään katettua. Siispä pilkon sen pieniin eriin. Sopiiko tämä?

Antaa kuitenkin Latten kertoa omasta elokuustaan:

Hojo hojo,

elokuu on mun lemppari. Vähän niinko kesäkuu ja toukokuu. Ja syyskuu ja joulukuu. Ja ne muut kuukaudet. Mitä sitä kiertelemään, elämä on vaan niin laiffii, kuten idolini Matti Nykänen sanoo. Siksi en ymmärräkään Mammaa, joka joskus pohtii asioita aivan liian pitkän kaavan mukaan. Kuuntelisi minua, Carpe Diem (= tartu hetkeen). Ja kyllä minä olen karpannutkin diemiä, ja montaa muutakin, kuten ehkä alla olevista kuvista voi päätellä:

Tässä mä karppe diemaan palloa Kaarnajärvellä

Ja tässä mulla menee lujaa Kooraste Suurjärvellä

Tässä Iskällä on karppe handussa  ja mulla on ajatus diemata

Pilkuse-järvi, here I come!

Hei, me lennetään!

Että tällaista mulla on ollut tässä elokuussa. Ihan jesss-meininkiä. Jatketaan tästä uusilla jutuilla, sopiiko tämä?!

Terkuin

Latte

---

Ja Latten puheenvuoroon yhdyn minäkin. Tästä se taas alkaa, toivottavasti entistä viihdyttävämpänä tai mielenkiintosempana. Pysykää siis linjoilla.

Ja anteeksi vielä kerran pitkä blogihiljaisuus.

t. Tiina