Vuoden 2011 -lukijakyselyn voittaja: Anna-Mari

Kyselin jo aika päivää sitten lukijoiden mielipiteitä blogistani ja sainkin mukavasti kommentteja. Monet niistä suorastaan hivelivät itsetuntoani, ihminen kun on niin perso kehujen perään ja kauniisti blogiani kommentoitiin.

Yksi kysymykseni oli, mitä mieltä lukijat olivat juttuvalikoimasta, se kun vaihtelee koirista ja kodista matkakertomuksiin ja kaikkeen siitä väliltä. Välillä on juttuja Virosta ja paljon matkakuvia, välillä taas jotain ihan muuta.

Näyttäisi siltä, että kommenttien mukaan juuri juttujen sekalaisuus - asiaa ja hömppää ja kuvia - on ollut blogin lukijoista sen rikkaus. Eräskin kommentoija oli sitä mieltä että blogin anti on juuri siinä että aamulla kun koneen avaa ei koskaan tiedä mitä sieltä löytyy! Pyrin yllättämään jatkossakin!

Luin tänään kaikki kommentit uudelleen löytääkseni "voittajan", jolle palkinnoksi olin luvannut A4-kokoisen valokuvan Ottilia Vision's galleriasta. Vaikeaahan se oli, koska olisin mielelläni antanut palkinnon ihan kaikille. Mutta kun yksi oli kerran valittava, valitsin nimimerkki Anna-Marin kommentin, joka alla:

Tykkään kokonaisuudesta, kaikkea on sopivasti! Pidän kotiseuturetkeilystäsi, ja Krakovan matkakertomus oli hieno, mutta erityisesti ihailen sitä miten löydät sieltä lähiseudulta niin paljon katsomisen arvoista. Ja otat paljon ihania ihania upeita kuvia! Laten (ja Rummun) seikkailut saavat aina hyvälle tuulelle. Huvikummun tarinaa on ollut jännittävää seurata... ja vaikka mitä muuta. Perus-virolaisesta elämänmenosta olisi hekä kiva lukea enemmän.

Yksi toive olisi. Laittaisitko sivupalkkiin tunnisteluettelon, sieltä voisi selailla helposti aiheen mukaan kaikkia vanhoja juttuja! Tosin vanhimmissa jutuissasi ei taida olla tunnisteita, mutta voisithan niitä vaikka pikkuhiljaa lisäillä...?

--
Anna-Marin kommentti nousi ylitse muiden, koska siinä oli pohdittu myös parannusideoita. Valitettavasti tuo tunnisteluettelo sivupalkissa ei ainakaan kovin pian toteudu. Johtuen siitä, että olen aivan holtiton tunnisteiden käyttäjä ja tunnisteita tulisi sivupalkkiin kilometrin pitkä rivi, joka pidentäisi yhtä postausta kohtuuttomasti.

Anna-Mari toivoi myös kuulevansa perusvirolaisesta elämänmenosta, ja tämän toiveen laitan visusti takaraivoon tai korvan taakse tai minne asioita pääkopassa laitetaankaan. Tiedän, että sellaisia juttuja on viime aikoina ollut vähän - johtuen siitä, aika vähän me pääsemme tutustumaan perusvirolaiseen elämään lähietäisyydeltä, kuten perhetasolla. Ja kun pääsemme, en oikein halua paljastaa ystäviemme tai tuttujemme elämää, koska se on vain heidän elämäänsä. Esimerkiksi: Jos virolainen ystävättäreni Kersten kertoo minulle ajatuksiaan tai kutsuu minut kotiinsa ja paljastaa asioita perhe-elämästään, en voi enkä halua tulkita niitä perusvirolaisiksi ajatuksiksi tai perhe-elämäksi, joita voisin käyttää esimerkkinä 'virolaisesta ajattelutavasta tms.' - ne ovat Kerstenin ajatuksia ja Kerstenin elämää. -- Höh, en nyt osannut selittää paremmin, mutta ehkä saatte ajatuksesta silti kiinni.

Yleisiä havaintoja voin toki tehdä, ja lupaan jatkossa niitä täälläkin esitellä.

Kiitos vielä kerran kaikille kommentoijille - ja onnittelut Anna-Marille! Jos luet tämän postauksen, laita minulle sähköpostia etunimisukunimi ät gmail piste com -osoitteeseen ja kerro minkä kuvan haluat paluupostissa ja mihin sen lähetän!

PS. Valitettavasti joudun palauttamaan blogiin sieltä poistamani sanavarmistuksen. Olen sen poistamisen jälkeen alkanut saada liikaa roskapostia, mm. itärajan takaa. En tiedä mikä nuuhkukone on blogini löytänyt, mutta paljon roskaa tulee nyt, ja siitä aion päästä eroon palauttamalla sanavarmistuksen.

PPS. Pahoittelen blogipohjani eli Bloggerin viimeaikaisia vikoja - kommentteja katoaa taivaan tuuliin, ja voin kuvitella miten se kommentoijia ärsyttää. Voisin vaihtaa blogipohjan johonkin toiseen, vaikka wordpressiin, vaan en vaihda. Samalla vaihtuisi blogin osoite, ja kun tänne on  näiden muutaman viime vuoden aikana löytänyt ihastuttavan moni (tänään sitemeter ilmoittaa kävijämääräksi: 139.743) , kuka mitäkin kautta, en haluaisi kadota uusine osoitteineni heidän elämästään.