Ei liene koruista arvokkaampaa, ja nyt en puhu rahallisesta arvosta, kuin vihkisormus.
Ensi vuonna tulee 10 vuotta täyteen siitä kuin tämä pujotettiin sormeeni. Nyttemmin sormus asuu useimmiten korurasiassa - en ole käyttänyt metallisia koruja pariin vuoteen - mutta yhä se on minun rakkain koruni.
(Sormus on vanha ja se on ostettu antiikkikorujen kaupasta, leima kertoo että se on vuodelta 1952 ja se on valmistettu Helsingissä Oskari Lindroosin kultasepänliikkeessä. )
Muita koruja näet täältä: 260. valokuvatorstain haaste
Fasaanin kevättunteet
2 vuotta sitten
8 kommenttia:
Hieno historia hienolla korulla!
Ihana! Hyvä että olet kerännnyt talteen. Kauniisti kuvattu.
Matkatar - vanhoissa esineissä ja koruissa on sitä jotain.
kaari3 - Pakko oli kerätä talteen, se ihan kutsui minua ja halusi jatkaa tärkeää tehtäväänsä avioliiton symbolina.
Kauniin sormuksen kanssa on sinut vihille viety :)
Kaunis kuva kauniista sormuksesta ja tarina aina kruunaa kuvan !!
Kaunis koru! Sääli, jos se lojuu vain rasiassa.
Kiitos Aina, Nukke ja Rauni.
Sormus on poissa sormesta, kuten kaikki metallit, koska saan niistä hermosärkyä, valitettavasti.
Tosi kaunis sormus!
Lähetä kommentti