Voisin kirjoittaa pitkätkin jutut kokemuksistani täkäläisen sairaanhoidon piirissä, mutta en nyt jaksa. Sanotaan vain, että jotkut asiat sujuvat täällä paremmin ja jotkut huonommin kuin Suomessa.
Tärkeintä on kuitenkin, että nyt on asia hoidossa.
Kerrotaan siis mukavammista asioista, eli reissustani Latviaan jokunen päivä takaperin.
Ilokseni saapui Otepäälle kahdeksi päiväksi kaksi perin mukavaa kaveriani, ja yhdessä päätettiin lähteä ihmettelemään suurta maailmaa, naapurimaata – ja tietenkin, Baltezersin aina yhtä iki-ihanaa taimistoa lähellä Riikaa.
Reissuun lähdimme aamutuimaan ja päivä oli kaunis ja kirkas. Ensimmäinen pysähdyksemme oli Straupen linna puolivälissä matkaa.
Sieltä kieppasimme sitten lähes suorin vartaloin Baltezersille. Yksi pysähdys metsän siimekseen puskapissalle – ja mitä metsästä löytyikään: mustikoita silmän kantamattomiin. Ja muovikassillinen kanttarelleja!
Baltezersin havuihin ja puihin ja pensaisin erikoistunut taimisto ei tälläkään kertaa pettänyt. Tavaraa eli tarjontaa oli ja mieli oli mitä loistavin.
Ja mikä ihanuus se tässä: kirjolehtinen variegata vaahtera, enpä ole ennen tällaistakaan nähnyt:
Baltezersilta jatkoimme matkaa Siguldaan, jota Latvian Sveitsiksi kutsutaan. Kävimme syömässä hyvin ja sitten ihmettelemään Gutmanan luolia, joiden seinämiin on kirjailtu tarinoita, nimimerkkejä, vaakunoita 1600-luvulta alkaen.
Seuraava pysähdys oli Krimuldan linna korkealla vuorella. Linna on toiminut viime vuosisadan keuhkotautiparantolana ja nyt lasten sanatooriumina. Komea paikka:
Krimuldalta oli myös upeat näkymät Gauja-joelle ja laakson toisella puolella siintävään Siguldan linnaan.
Näinkin laaksojen ylityksen olisi voinut tehdä:
Kiva herttainen päivä, aurinko paistoi ja oli selvästi jälleen ulkomailla. Seura oli mukavaa ja sitä myöten päivästä jäi vain hyvät muistot, vaikka käsi alkoi tällä matkalla jo hieman kipeytyä.
Lopuksi vielä kuva Krimuldan kissasta, joka arvokkaasti poseerasi yhden Krimuldan linnan sivurakennuksen ikkunalaudalla. Sanoisin että tyypillä oli suoranaiset kissanpäivät, on kauneutta, lämpöä ja Krimuldan upeat maisemat ihailtavinaan.
3 kommenttia:
No mikäs sitä kättä vaivaa???
Kuvat ovat upeita kuten aina. Tietenkin kolahti se kissakuva eniten, siinä on todella tunnelmaa!
Jaa että mustikoita ja kanttarellejä... muutamien kelpaa!
Joku tulehdus siinä on, kun tulehdusarvot oli aika korkeat verikokeessa. Mutta onko jänteet tai jännepussit tulehtuneet, onko hermot pinkeessä vai mitä siellä kädessä on tapahtun, se ei selvinnyt vaikka koko päivä meni tutkimuksissa. Röntgenissäkin juoksuttivat vaikka tiesin, että en ole kättä telonut. Luulen, että väärä rasitus tms on alkujaan syynä.
Uskomattoman mukavia kuvia mielenkiintpoisista kohteista. Teillä on ollut todellinen kesäreissu.
Mustikoitakin ja kantarelleja!
Minä olen kerännyt viime päivinä jo mustikkani pakkaseen ja leiponut piirakkaakin, myös virtuaalitarjottavaksi.
Toivon kätesi kuntoon tulemista. Itselläni on viime talvelta kokemus virolisesta silmälääkärissä käynistä. Se oli hieno juttu. Perusteellinen tarkastus ja kiireetön kohtelu. Tykkäsin todella.
Lähetä kommentti