sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

Peurapaistit iltakävelyllä

Kerroin tuossa taannoin, että perheemme pieni suuri mies, se nelijalkainen, on keksinyt että aidat ovat vain nysveröitä varten, ja tosi koira se menee yli aidan kuin lentäen vain. Varsinkin kun hanget ovat korkeat ja kantavat.

Pariin otteeseen on koira ottanut hatkat ja saapunut sitten kotiin puhkiväsyneenä ja onnellisena. On ollut poika peurajahdissa.

Ja peuroja meillä riittää. Villa Ottilian läheisyydessä liikuskelee kolmen kopla: iso, keskisuuri ja pieni. Useimmiten nämä kolme liikuskelevat aamu- tai iltahämärissä. Kuten tänä iltana:


Suurin peura kuulostelee onko reitti selvä.


Seuraavana hiippaa isomman jäljissä keskikokoinen. Se on suurta peuraa selvästi arempi.

Perää pitää joukon pienin, hieman toisia vaalempi vasa.

Kyllähän minä toisaalta ymmärrän Lattea, että onhan se ihan älyttömän kutkuttavaa kun peurapaistit kuljeskelevat oman kodin kulmilla. Vähän niinkuin jäätelöautot kaupungissa, herkkuja kotiovelle asti tuoden.

4 kommenttia:

kiirepakolainen kirjoitti...

Hih, peurakoira! Meidän Perämies on fasaanikoira....:)) Onneksi ne hämmästyttävän nopeita lintuja ja vikkelään lennähtävät puunoksalle rääkymään..

Minz kirjoitti...

Kunnon peurakoira teillä siis! Ja kauniita peuroja ovatkin.

Meillä koirat kyllä haistelevat peuran ja pupusten jälkiä (ja syövät papanoita, jos niitä löytävät), mutteivät lähde perään. Sakemanni-Kadi tuntuu olevan kiinnostunut lintupaistista (variksista ja sitä suuremmista) ja Mimi-russelimix taas jyrsijöistä, joita lumen altakin tapaa näin talvisaikaan. Mimi on siinä tosi taitava. Muut koirat vain katselevat sivusta, eivätkä ymmärrä häslinkiä yhtään.

Kadi uskoo itsestään vähän liikoja noitten lintujen suhteen, kun kerran polulla lenkkeillessämme oli vastassa pulu, jonka Kadi jo selvästi kuola valuen kuvitteli saavansa helpostikin suuhunsa. Mutta kun pinkosi lintua kohti, lintu lähtikin siivet avonaisena koiraa kohti. Ei mennyt kuin kaksi sekuntia ja Kadi oli mun takana: "Mamma, pelasta mut!" Senkertainen paisti siis löi Kadin 6-0. ;P

Tiina Linkama kirjoitti...

kiirepakolainen ja Minz - on nuo koirankuonolaiset veikeitä tapauksia, saalistus veressä. Mutta sitten kuitenkin, kuten Minz kertoo, ovat aika kaukana jo sudesta. Helposti tulee pupu pöksyyn ja Mammaa ikävä.

Nimetön kirjoitti...

Hei Haloo!
Pikkasen opiskelua laji tunnistukseen. Kuvan eläin/eläimet ovat naaras kauriita. Ja jos koira karkailee itsekseen "peurojen" perään, niin onko laki pykälät hanskassa? Onko ajankohta oikea, ja onko oikeus pitää koiraa irti alueella? Sillä koiran irtipitäminen EI ole jokamiehenoikeus.
T:Metsästyksen valvoja
Onkohan tässä taas joku maallemuuttaja kyseessä.