maanantai 28. toukokuuta 2012

Sisilia osa 10: The Amazing Race to Cefalu

Edellinen viesti jätti minut Catanian bussiasemalle. Siitä oli vain muutaman askeleen päässä Catanian juna-asema. Ja minä lähdin siis liikkeelle junalla, kun taas Gruppo Rummukainen päätti taittaa matkan busseilla. Ja kuten sanottua paras mies ja/tai nainen voittakoon!

Kimmo oli toiminut jo useamman päivän meidän komentokeskuksena tietokoneen päässä, jolta sai aina ajankohtaista tietoa aikatauluista etc. En ole varma, mutta luulen, että se oli Kimmosta suorastaan kivaa.

Minä lähden siis Kimmon ohjeiden mukaan liikkelle Cataniasta kohti Messinaa, missä tiedossa junan vaihto. Aika on helppo laskea, sillä junat kulkevat, enemmän tai vähemmän, aikataulussa Sisiliassa. Jännittävää on sen sijaan se, miten ja koska Gruppo Rummukainen pääsee vaihtamaan bussia. Olen aika voitonvarmalla tuulella.


Tästä se lähtee liikkeelle

Hyppään junaan, yhteen aikaisempaan kuin mitä Kimmo on suositellut - kun sellainen kerran menee Messinaan - ja istun alas. Juna nytkähtää liikkeelle ja kuuntelen kuulutusta: Tämä juna pysähtyy seuraavilla asemilla: .... ja asemia on ja on ja on. Ainakin kolmekymmentä. Nielaisen kerran tyhjää. Näinkö tässä sitten kävi. En kuunnellut komentokeskuksen ohjeita, istun jossain hemmetin paikallisjunassa ikuisuuden ja missaan vaihdon Messinassa. Kalpeus.

Juna lähtee liikkeelle ja todellakin, pysähtelee aina noin kymmenen minuutin välein. Ei siis mikään luotijuna. Toisaalta, pysähtely antaa minulle tilaisuuden kuikuilla ikkunoista ulos ja kuvailla asemia. Kuvaan minä liikkuvassakin junassa, ikkuna auki leväytettynä. Ensin jatkuvasti taakse jäävää Etnaa ja sitten jatkuvasti ihanamman väriseksi muuttuvaa merta. Etna on junan vasemmalla puolella, meri oikealla, ja sinkoilen ikkunasta toiseen muiden matkustajien ihmeeksi ja ehkä myös harmistukseksi.

Ja kyllähän minä kaikkea hienoa matkan varrelta bongasin. Ja seuraa taas, tuttuun tyyliin, kuvakimara:


Etna junan ikkunasta

Etna ja pilviä


Lisää Etnaa


Sitruunoita kotiin Suomeen, terveisiä vaan Mikko Lyytikäinen!

Kirkontornit, takanaan Etnaa, kuinka ollakaan


Normannilinnoitus ja ilmeisesti köysirata joka vie sinne

Joki joka toi väriltään mieleen Nepalin joet, takana se sama linnoitus ja köysiratahissi


Taorminan asema


Juna on kaartanut saaren itärannalle ja meri - ah tuo kalojen vilpola - siintelee sinisenä

Lähestymme Messinaa ja Messinan lahtea. Laivan takana näkyy Italian mannerta

Yksinäinen kalastaja Messinan rannalla

Ja näin siis saavuin Messinaan. Vaihtoaikaa ei ollut seuraavaan junaan kuin parikymmentä minuuttia, mutta ehdin sentään ulos asemalta ja paikalliseen baariin, jossa nautin hätäisesti paikkakunnan omaa juomaa:

Birra Messina


Matka jatkuu, seuraava poistumispysäkki on Cefalù. Gruppo Rummukaiselta on tullut jossain vaiheessa kyselyitä siitä missä menen, olen ollut vaivihkainen. Messinasta laitan kuitenkin uhmakkaan tervehdyksen tulemaan: Messinassa ollaan! Missäs te?


Junan ikkunoista vilahtaa mielenkiintoisia maisemia, joiden sijainti jää minulle ikuisesti hieman mystiseksi

Monenlaista hienoa jää matkan varrelle

Jossain vaiheessa  - noin pari tuntia ennen junan saapumista Cefalùun saan viestin, että Gruppo Rummukainen on perillä. Hmmm... mietin. Epäilen, että ovat ottaneet helikopterin, mutta todistusaineistoa en ole vielä tähän mennessä saanut riittävästi hankittua. Mutta epäilys on takaraivossa...

Ja tulenhan minäkin lopulta perille. Reilut kilpakumppanini odottavat minua suihkun raikkaina Cefalùssa. Jälleennäkeminen on riemukas, vaikka emme ole olleet erossa kuin yhden päivän. Niin se yhteinen reissu hitsaa ihmisiä yhteen.

Mitä sitten -- siitä kaikesta myöhemmin! Pysykää kanavilla!

Jälkikirjoitus: Gruppo Rummukainen vaihtoi Palermossa bussin junaan, joka mielestäni vastaa sääntörikkomusta. Veikko Vennamon äänellä toteankin: Rötöspelillä, rötöspelillä.

Jälkikirjoitus 2: Viinit, jotka häviäjä lupasi tarjota eivät ihan hirveästi vaivaa aiheuttaneet saati kukkaroa rokottaneet. Jos muistatte Cataniasta, niin sieltähän jäi viinit juomatta, kun terassi oli ikävästi pantu boseen. Niinpä Seija The Amazing Sherpa with a Backpack kantoi voittojuomat selässään Cataniasta Cefalùun. Kyllä ansaitsivatkin juomansa!

7 kommenttia:

Kimmo Linkama kirjoitti...

Ovat nuo maisemat uskomattoman hienoja! Ja ihmetellä täytyy, miten paljon vaivaa normannit ovat nähneet linnoittaakseen saarta vähän joka puolelta.

Mitä komentokeskusena toimimiseen tulee, täytyy myöntää, että tiettyä tyydytystä se tuotti. Jälleen pitää vain ihmetellä, mihin kaikkeen teknologia antaa mahdollisuudet, ja miten pieneksi maailma on muuttunut - noin positiivisessa mielessä.

Messinalaiset muuten voisivat hiukan kiinnittää huomiota tyyliin: Birra Messina tarjoiltuna Heineken-lasista - haloo...

Maris kirjoitti...

Hienot maisemat tosiaan! Pakko päästä käymään joskus tuolla itsekin. Muutama vuosi sitten suunniteltiin matkaa Sisiliaan, Taorminaan muistaakseni ja tietysti Etnaa katsomaan - mutta suunnitelmat taisivat vaihtua johonkin toiseen kohteeseen. Näiden matkakertomusten jälkeen viimeistään lisään Sisiliaan taas "Must see" listalleni.

Tiina Linkama kirjoitti...

Maris, hienoa että ehdit vielä katsella kuvia ja lukea juttuja kaiken muuttokiireesi keskellä!

Sisilasta sanoisin sen verta, että mitä ilmeisimmin juuri tämä toukokuu oli parasta aikaa. Nytkin oli lämmin, muttei tuskaisen kuumaa. Ja maisemat ja luonto olivat vihreitä ja kukat kukkivat! En osaa edes kuvitella millaista Sisiliassa on kesän lopussa - epäilen että kuivan kuivaa, ja kaikki mikä nyt oli vihreää on keltaista ja pystyyn kuollutta.

Vielä kerran, näin omankin blogin kautta sinulle ja Akille: Kaikkea hyvää uuteen kotiin!

OnuKoo kirjoitti...

Mielenkiintoista että ei niin suuren suurella saarella matka-ajat voivat matkustustavasta riippuen vaihdella noinkin paljon. Etna on siis tosiaan elossa oleva tulivuori - se on kyllä nähtävä, ennenkuin poksahtaa. Kiitos Tiina tosi mielenkiintoisesta matkapäiväkirjasta! Eihän se vielä loppununut, eihän?

Tiina Linkama kirjoitti...

OnuKoo, kaikki hyvä loppuu aikanaan. Mutta ei vielä tähän tarinaan. Jatkan juttua Cefalùsta ja sen jälkeen vien teidät vielä lentokentälle ja SmartLynxiin, joka palauttaa Gruppo Sisilian takaisin ja tukevasti Viron maaperälle.

Kari + Johanna kirjoitti...

Mekin olemme Sisiliassa pari kertaa käyneet, Giardini Naxoksen pikkukaupungissa, siinä Taorminan alapuolella. Olemme olleet aina huhikuun lopulla ja jo silloin on luonti vihreää ja sitruunat keltaisia.
Et menettänyt Tiina mitään Syracusassa, kävimme sielläkin, muttei se eronnut muista Sisilian kaupungeista ainakaan edukseen. Ja kas, olimme myös Catanian markkinoilla, sattumalta mekin.

ja tietysti näkemis arvoinen oli myös Kummisetä-elokuvien muka-Corleonen kylä, oikeasti Forza D'agro, vähän rannikkoa ylöspäin Taorminasta

Tiina Linkama kirjoitti...

Kari ja Johanna - muistan hyvinkin teidän Etnan retkenne! Ja kuvan missä palelet Etnan huipulla. Ette kai te koko matkaa sinne kiivenneet?

Vai että Syracusa oli pliisu, hyvä tietää. Olen nähnyt vain kuvia mielettömästä amfiteatterista ja kieltämättä Syracusan historiallisuus kiehtoo.

Ai Forza D'Agrossa filmi kuvattiin, jostain luinkin ettei sitä oikeassa ja aidossa Corleonen kylässä edes kuvattu. Corleone sijaitsee keskellä Sisiliaa, lähellä myös toinen leffasta tuttu kylä: Prizzi.