perjantai 14. tammikuuta 2011

Kerstenin äiteen kissi

Kerroin taannoin siitä, että Kerstenin ja erityisesti hänen äitinsä kissi oli tullut elämänsä päätökseen. Näin kävi ja nyt on äidillä suuri ikävä rakasta ystäväänsä.

Kersten halusi helpottaa äidin surua ja pohti taulua tai valokuvaa joka olisi kissasta muistoksi äidille. Ongelmana oli se, että kissasta ei monen monta kuvaa ollut, joiden pohjalta lähteä liikkeelle. Kersten kyseli, josko kolmesta digikuvasta olisi jostain mahdollista tuunata äidille käypä kuva A4-koossa.

Kuvat olivat heikkotasoisia. Kaksi niistä oli n. megan luokkaa, yksi alta 200 kt joten siitä ei saisi printtiä suurin surminkaan.

Ryhdyin toimiin.

Koska Kerstenin äiti ei tietääkseni seuraa tai lue blogiani, uskallan esitellä tätä kuvien työstöprosessia täällä blogissa.

Ensin kolme kuvaa, joista ylimmäisen valitsin työstettäväksi.




Jätin kaksi viimeistä suosiolla pois, toisen epätarkkuuden vuoksi, toisen kuvan mitättömän informaation vuoksi (eli siis koon vuoksi), ja keskityin ensimmäiseen.

Koska kuva on sommittelullisesti aika kehno ja kissan selkä hipoo kuvan reunaa suurensin kuvakokoa ja maalailin taustaa ympärille. Poistin putket ja sekalaisen viherkasvin. Tarkensin miten parhaiten osasin ja sain aikaan tällaisen kuvan:



Ja tästä aloin sitten muokkailla erilaisia versioita. Photoshop tarjoaa tähän paljon vaihtoehtoja, ja aiemmin en ole ollut erityisen kiinnostunut näistä kuvanmuuntajasovellutuksista - siis sovellutuksista, joiden avulla saadaan kuvaa muokattua vaikkapa vesivärityön tai öljyvärityön kaltaiseksi.

Mutta koska alkuperäinen kuva ei kaikkien parannusyritystenkään jälkeen ollut erityisen laadukas, ja koska kuvan kohde on itsekin jo henkiolento, ajattelin, että ehkäpä pieni "taiteellinen" luovuus on sallittua.

Tällaisia versioita sain aikaiseksi perin puuttellisine photoshoppaustaitoineni. Voin kuvitella, että joku toinen, kuvamanipulaatioon perehtynyt pystyisi nopeasti parempaan ja mielikuvituksellisempaan toteutukseen.

Ja ennenkuin kukaan ehtii kovasti taivastelemaan monipuolisia taitojani, kerron että tällainen kikkailu ei ole kovinkaan vaikeaa Photoshop-ohjelmalla. Aiemmin näistä ohjelman ns. taide-ominaisuuksista ei ole minulle ollut iloa, enkä niistä ole innostunut. Mutta annettuun tehtävään niistä oli apua.

Jää Kerstenin päätettäväksi kelpaako näistä joku hänelle. Tässä kuitenkin erilaisia versioita kuvasta:

Cut out



Dry brush



Glowing edges



Neon glow 


Palette knife



Pointillistinen



Watercolour


Ihan mielenkiintoinen tehtävä. Olisi myös mielenkiintoista kuulla mielipiteitä muiltakin - mikä viehätti vai viehättikö mikään?

(Ja kaikki kuvat suurenevat, kuten aina, niitä klikatessa)

15 kommenttia:

Maikku kirjoitti...

Näin, kuva-koru ja elämän taiteilijana, sekä paljon kissoista ölyvärillä taidetta tehnyt, heti nappas!!!!CUT OUT=loistava vedos, katoin kuvat useampaan kertaan ja aina vaan se ed.mainittu on se mun mieleen.... Muuten, kaikki kunnioitus tulevillekin mielipiteille, meitähän onneks moneks ja mielipiteitä sen mukaan. Sehän tässä maailmassa onkin kaikken parasta, ja tää blogi hommeli on yks niistä.... ;)

Kimmo Linkama kirjoitti...

Minulle putosivat pointillistinen versio (olen aina tykännyt pointillismista) ja Neon Glow - hurjat viikset kissalla!

Neonhohdetta eri taustavärein toistamalla saisi aikaan loistavan sisustusjulisteen: sama kuva erilaisin väärävärein moneen kertaan. Olisi aika mahtava vaikkapa 70x100-koossa.

Sylvia kirjoitti...

Kiva tehtävä!Ihan hyvää työtä ja onhan tässäkin jo ihan laadullista valinnan varaa!

Ottaisin kuitenkin pois sen mustan palleron kissan takana, tulee rauhallisempi kuva.

Ja tietenkin minun piti heittäytyä Photoshoppiin shoppailemaan!! Jos haluat nähdä kuvat mitä sain aikaiseksi niin mailaa privana!!

Sylvia kirjoitti...

Kimmo kaavailee jotain Andy Warholin tyyppistä, vai?? No miksei, mutta ehkä ei vanhemmalle, kissaansa itkevälle tädille niin sopivaa...

Anonyymi kirjoitti...

Minulle iski, kuten Kimmollakin, tuo Neon Glow. Juuri viikset ja hännän välke. Hieno!

Kuvia katsoessa tuli ikävä viime pääsiäisenä menehtynyttä Musti kissaani - hänkin pääväriltään musta. Paljon Mustia (puutteellisilla valokuvaustaidoillani) kuvanneena, huomasin, ettei mustaa kissaa välkehtivine turkkeineen ole helppo kuvata. Mutta juuri se välkehtivä, valoa heijasteleva turkki oli niin hieno.

Sari

Tiina Linkama kirjoitti...

Kiitos Sylvia paneutumisesta. Lähetin sinulle privana hetki sitten alkuperäisen kuvan ja annan vapaat kädet luoda siitä mitä haluat.

Olen varma että Kersten on kiitollinen kaikista vaihtoehdoista ja sitten onkin mistä valita äidille lohdutuskuva.

Tiina Linkama kirjoitti...

Ai niin, Sylvia, tämä piti muistaa kertoa: Kerstenin äiti, tuo jolle taulua ajatellaan, on minun ikäiseni.

Marjattah kirjoitti...

Välitön valintani: Cut Out.
Se on julistemaisen selkeä ja tyylikäs. Muut ovat mielestäni liian ilmeisiä filtterijuttuja. Ekan kerran nähtyinä toki tehokkaita.
Uskon että se se eka sopisi myös tulostukseen parhaiten.

Kaunis ajatus tehdä kuva kissan muistolle.

aimarii kirjoitti...

Nätti kissa ja minuun kolahti neon glow-kuva.
Photoshoppia en ole tullut kokeilleeksi.

Anonyymi kirjoitti...

Hmm.. Koska olen aina tiennyt että maailman kaikki kissat ovat vaanivia petoja - ja vaanivat juuri Minua - on tuo neon glow todella uhkaavan oloinen...

Seppo (ja tähän ei voi panna Maria jatkoksi, aikaan ennen mua jopa omistanut kissoja)

PS. Ihan oikeesti lähtökohtaan verrattuna hienojakin muistokuvia

emo kirjoitti...

Perinteisen taiteen ystävänä pidin eniten water colourista - kunhan pyllystä otetaan pois se pieni paise.

Suski kirjoitti...

Minäkin pidin eniten Cut Out ja Neon Glow -kuvista. Mutta nuo kaikki olivat kyllä hienoja versioita suloisesta kissasta.

Anonyymi kirjoitti...

Vaikea valinta, mutta Dry Brush ja Water Colour olivat ehkä omaa silmää miellyttävimmät vaihtoehdot. Mustasta kissasta on todella vaikeaa saada sävyjä irti... kissan omistajan ikää ajatellen tämmöinen perinteisempi tyyli on ehkä suositumpi.

T:Jaana

Tiina Linkama kirjoitti...

Kiva kun on tullut näin monipuolisesti mielipiteitä. Lopullinen päätös jää sitten Kerstenille, joka haluaa taulun äidilleen lahjoittaa. Poistan kuvasta vielä Sylvian mainitseman "hiirenkolon" ja Emon mainitseman "paiseen" jos Kersten niin toivoo.

Kersten kirjoitti...

Hei,

kuvat on valittu ja tästä lähtee suurkiitos Tiinalle ja myös Sylvialle, joka myös kuvia tuunasi. Äidille tulee varmasti hyvä mieli!