maanantai 24. tammikuuta 2011

Mustavalkomaanantai #56 -haaste: Ovi

Hojo hojo ja Hatshaturjanin hepuli!

Vetävästä aloituksesta arvasittekin varmasti että puikoissa olen Tiinan sijasta minä, Latte, koira jolla on oikea mielipide jokaiseen asiaan.

Valokuvahaasteesta oli puhe. Pitäisi kuulemma olla mustavalkoinen kuva ovesta. Ja kuvan pitäisi olla deep ja cool ja tosi hiano. Tai tällaista se Johtokunnan naispuolinen halajasi.

Sen sanon että on sitä ihmisillä huolet! Että mistä löytää ovi, joka on kaikkien ovien äiti, joka johdattaa pimeästä valkeuteen, joka on sulkeutuessaan syvällinen ja julma. Ja jonka sulkeutuessa aukeaa aina uusi.

Tällaisia se minun mammani pohti.

"Kysyisit minulta!" viestitin vastaukseksi. Ja kävin esittelemässä parikin metafyysistä ovea, jotka ovat portti parempaan. Toinen oli roskiksen ovi. Toinen oli namikaapin ovi. Molempien takana avautuu aivan ihana maailma. Ja molemmat ovet ovat suljetut.

Tässä namukaapin ovi, jota pitelee kiinni rouvan hiuslenksu. Sillä, vaikka ovet ovatkin metafyysisiä portteja tuonpuoleiseen tajuntaan, olen minä aika jätkä niitä avaamaan.

Ja tässä siis Mamman vastaus haasteeseen:


Ja laitanpa loppuun vielä kuvan, jolloin tuon tuoksujen Shangri-La avautuu hetkeksi.




Eipä mulla sitten olekaan tähän sen enempää lisättävää. Kuin ehkä enintään tällainen opetus:

Kun ovi aukeaa,
ystäväni,
älä epäröi.
Mene!

Sillä kuten se aukeaa,
se sulkeutuu.

Ja sitten keljuttaa.

---

Apropos, kuten meidän kennelissä tavattiin sanoa, jos kiinnostaa nähdä muita mustavalkoisia ovia, kannattaa niitä tutkia. Joitain löytyy  klikkaamalla tästä: mustavalkomaanantai.

Ja tässä tämä oli. Kiitos huomiostanne.

Teidän Lattenne - koira tältä puolelta lahtea.

16 kommenttia:

SusuPetal kirjoitti...

Emännät ja isännät ovat toisinaan hieman outoja. Niiden kanssa pitää vaan olla kärsivällinen ja yrittää edes joten kuten ymmärtää.
Koeta kestää, Latte.

(huono hommahan on, että haasteita riittää joka päivälle, joten...)

Demetrius kirjoitti...

Kyllä ei ole rehtiä peliä tuollainen hiusrenksujen väärinkäyttö. Ovet on tehty avattaviksi eikä kiinnipidettäviksi, muutenhan ne eivät olisi ovia vaan seiniä.

Tiina Linkama kirjoitti...

Demetrius - you are my kind of man!

Ja SusuPetal, sulle annan yhden ison lipsun. Noin. Moiskis.

t. Latte

Lea kirjoitti...

heh...hauska kuvapari

aimarii kirjoitti...

Latte.
No juu, eipä ole konsti eikä mikään avata moinen ovisulku. Se tuo vähän jännitystä päivään, jos ei tiedä, mitä varten milloinkin lenksulla muka ovi suljetaan.
Tsemppiä sulle.

Tiina Linkama kirjoitti...

Lea - kiitos!

aimarii - kiitti tsemppauksesta, lupaan olla tämänkin asian suhteen yritteliäs.

t. Latte

mm kirjoitti...

Kiitos Latte runostasi ja rohkaisustasi astua eteenpäin elämässä :)

Marjattah kirjoitti...

Mamman kuva on tyylikäs . Latten kuva kerrassaan cool. Ja varsinkin teksti on taas tämän aamun virkistys. Suupielet jäi mukavaan asentoon :)

Mannu kirjoitti...

Suloinen Erityiskirjeenvaihtajakoira Latte Lahden Tuolta Puolen! Ookko nää Suomessa syntynyt vai aito virolainen? Tuotat kunniaa Kennelinne ilmaisutaidon opettajille! Niin on sujuvaa teksti... Ja runollista...

Tiina Linkama kirjoitti...

Terve Mannu, tai tere, kuten meillä päin sanotaan. Ihan olen virolainen koira, jolla on suomalainen kasvattiperhe. Ja nyt kerron totuuden, se minun "kennelini", sehän oli oikeasti vain lämmittämätön koirankoppi Tarton takamailla. Mutta niinhän ne suurmiehet ovat ennenkin syntyneet vaatimattomiin torppiin, muistan lukeneeni.

Hännänheiluttamisiin!

t. Latte

pappilan mummo kirjoitti...

Kiva juttu ja hyvin keksitty ovi! Nauroin lukiessani.

Katjusha kirjoitti...

Meillä on kans tämmöinen namukaappi ja jotenki kissat sen onnistuu aina avaamaan....

Tiina Linkama kirjoitti...

Pappilan mummo - hyvä jos tuli hyvä mieli!

Katjusha - kyllä mikään ei ole niin taitava tai ovela kuin pieni eläin suurten herkkujen edessä. Meillä on niin roskiksessa kuin koiran namukaapissa lukkoviritelmät ja voi vain kuulla miten Latten päässä pienet rattaat raksuttavat ongelman edessä.

Marja-Leena kirjoitti...

Kyllä vaan, moni ovi on ihmisilläkin esteenä joskus.

Kissapelakuu kirjoitti...

Eipä ole isäntäväki taas pientä koiraparkaa ajatellut!
Sijoittaa nyt namikaappia lattiatasolle, ihan vaan kiusaksi kuonon korkeudelle!
Vaan onhan niitä puuhun kiipeäviäkin koiria, saattaa olla vahingot pienemmät, kun ei tarvitse työpöydille nousta hajuelämyksistä nauttimaan...
Odota vaan hetkeäsi,joskus se unohtuu parempimuistisiltakin nimittäin lukita ovet! (=

Tiina Linkama kirjoitti...

Marja-Leena, valitettavasti olet niin oikeassa.

Kissapelakuu - tämän ajatuksen voimalla jaksan häntää heiluttaen taas seuraavaan päivään.

t. Latte