tiistai 4. tammikuuta 2011

Kissan viimeinen matka

Ystävättärelläni Kerstenillä, josta olen täälläkin kertonut, on huoli. Hänen ja hänen äitinsä 16-vuotias kissa on tullut elämänsä päähän ja on hyvin sairas. Viimeinen matka Tarton pieneläinklinikalle tehdään perjantaina.

Ongelmana on seuraava: Virossa ei suoriteta rakkaiden kotieläinten tuhkaamista samalla tavoin kuin Suomessa. Tarton pieneläinklinikalla oli aikanaan tällainen palvelu, mutta se on lopetettu. Nyttemmin ruumiit hävitetään lähettämällä ne kaatopaikalle.

Kerstenin äiti haluaisi haudata uskollisen ystävänsä talonsa takapihalle, mutta se ei ole tähän vuodenaikaan mahdollista, lunta on paljon ja maa on kivikovaa. Eikä pienelle vainajalle ole sopivaa kylmää paikkaa odottaa ensi kevättä.

Kersten tulee Otepäälle äidin tueksi perjantaina ja lähtee sitten takaisin Suomeen sunnuntaina. Minä ehdotin, että hän ottaisi pienen vainajan mukaansa ja hoitaisi sen tuhkauksen Suomessa. Ja tuhkat voitaisiin haudata sitten keväällä, maan sulettua aiottuun paikkaan Otepäälle.

Onko kenelläkään tietoa onko tämä mahdollista Helsingissä? Tiedän, että jotkut pieneläinasemat ottavat tuhkaamisen asiakseen omille potilailleen, lähinnä eutanasian yhteydessä. Miten toimitaan sellaisten eläinvainajien kanssa jotka ovat kuolleet esimerksi kotonaan? Voiko heidätkin toimittaa tuhkattavaksi ja jos voi, minne?

Alan itsekin etsiä netistä näistä palveluista, mutta ajattelin kysyä jos ehkä jollain lukijalla olisi tietoa siitä miten tällaisessa tilanteessa voisi toimia.

Hieman surullisissa ajatuksissa

Tiina

11 kommenttia:

S kirjoitti...

Mitenkäs Tallinna? Meidän karvainen jäsenemme I haudattiin Tallinnan pieneläinhautausmaalle. En muista, oliko siellä tuhkauspalvelua, mutta ainahan voi selvittää. Juuri nyt mulla ei kyllä ole hajuakaan yhteystiedoista. Paikkaa piti vanha pariskunta lähinnä hyvästä tahdosta.

Tiina Linkama kirjoitti...

Tallinnassa ja Rakveressa on pieneläinten hautausmaa, mutta luulen, että koska kissan koti ja emäntä eli Kerstenin äiti ovat Otepäällä olisi toive saada viimeinen leposija samoin Otepäälle.

Netin mukaan ainoa tuhkauspalvelu on Väike-Maariassa, ja siellä lähinnä tuhkataan hevosia ja sairaita lehmiä yms. raatoja ja kyse on tehdasmaisesta kremaatiosta, jossa ensin erotellaan rasvat etc... Ja tuhkat kipataan kaikki yhteen kasaan ja mitään ei sieltä palauteta.

Ei siis mikään kaunis tapa lähteä.

Anonyymi kirjoitti...

Sessa tässä taasen. Meidän edellinen koiruus tuhkattiin täällä www.lemmikkilehto.fi joskin nukuttaminen tehtiin eläinlääkärissä. Mehän asutaan täällä pääkaupunkiseudulla ja tämä Mäntsälän paikka taitaa olla lähimpiä. Suosittelen soittamaan sinne ja kyselemään tarkemmin ja ehkäpä vastaus löytyy heidän sivuiltaankin, en vaan pysty mennä niitä lukemaan. Nämä asiat on aina niin turkasen murheellisia. Saimme itse hyvän palvelun heiltä. Olivat mukavia ja ehkäpä he osaavat ainakin antaa jotain neuvoa. Toivon mukaan tästä on jotain apua.

Tiina Linkama kirjoitti...

Sessa, kiitos tiedoista, välitän ne Kerstenille.

Olet oikeassa siinä, että nämä asiat ovat niin murheellisia, mutta antamistasi vinkeistä saadaan ehkä huoli käytännön järjestelyistä selviämään.

marja p kirjoitti...

Lemmikeistä on aina murheellista erota! Tuli mieleen, että täällä eteläisessä Suomessa tuli paljon lunta pienellä ajalla lähes sulaan maahan, eli voisi kuvitella, että routaa ei ole kovin syvälti. Voisiko siis ehkä ajatella, että kangen ja lapion avulla myös hautaaminen olisi mahdollista?

Tiina Linkama kirjoitti...

marja p: samaa kyllä mietin itsekin. Talvi tuli niin erikoislaatuisesti, että voi olla että maa ei ole ihan hirveän koppuraa.

Kersten kirjoitti...

Hei, kiitos kaikille neuvoista. Välitän tiedot myös äidilleni ja mietitään asiaa yhdessä. Tämä vaan on niin rankkaa, kissa kun on äidilleni kuin oma lapsi. Mutta kyllä kaikki täällä puhujat sen tunteen tietävät. Kiitos vielä kerran.

Mollamari kirjoitti...

Aikoinaan minun rakas koirani haudattiin tammikuussa. Maa oli jäässä, ja tein hautapaikalle nuotion, polttelin sitä muutaman tunnin ja sitten maa oli sulanut tarpeeksi haudan kaivamista varten. Ehkä sellaista voisi ajatella.

Suski kirjoitti...

En tiedä miten omituiselta tämä kuulostaa, mutta tiedän joidenkin säilyttäneen talvella kuollutta eläintä pakastimessa kevääseen asti ja sitten maan sulettua se on haudattu. Ainakin Suomessa on eläinlääkäreillä suuria pakastimia, joissa voi säilyttää. Lieneekö Virossa, en tiedä.

Tiina Linkama kirjoitti...

Kiitos kaikille kommenteista. Olen varma että niistä on apua Kerstenille. Lopulta, Kerstenin äiti tekee asiasta päätöksen.

Raskaita ja surullisia aikoja on edessä heillä, ja toivon että molemmat osaavat surun hetkellä edes hetkittäin suunnata ajatuksensa niihin hyviin hetkiin, joita rakkaan ystävän kanssa oli.

Tiedän, että se on vaikeaa, mutta se on hinta, jonka maksamme ainutlaatuisesta eläimen ystävyydestä.

Sylvia kirjoitti...

Meillä kyllä voi jättää eläimen tuhkattavaksi eläinsairaalaan vaikka olisikin kotona tai liikenteen uhrina kuollut. Teimme niin Wilmalle, joka jäi auton alle.

Muuten, eräs tuttavani laittoi kuolleen koiransa kompostiin talven yli kun maa oli jäässä ja ei voinut kaivaa. Keväällä otti laatikon ylös ja kaivoi maahan.

Olen myös kuullut että eläinsairaaloissa voi laittaa suuriin pakastimiin pikkueläimiä odottamaan hautausta.