lauantai 24. tammikuuta 2009

Maailma on osterini

Tulin, näin ja päädyin telkkariin! Se on täytetty! A star is born!

Kyse on tietenkin tämän päivän Otepään hiihtokisoista ja suunnitelmallisesta kylttiviestinnästä.

Päädyin kyltissäni lopultakin aika maltilliselle linjalle. Vielä aamulla, juuri muutama kymmenminuutti ennen lähtöä istuin tussi tahmaisessa tassussa ja mietin sopivaa lausetta. Lausetta, joka kelpaa kameramiehille, joka kuvaa tunnelmaa. Päädyin melko pehmeään kompromissiin:

Hyvin pyyhkii Otepäällä. T. Tiina & co.

Lause sisälsi kuitenkin monisäikeisen piiloviestin, jonka avaan teille, joille se ei – luultavasti – ensimmäisellä lukemisella mennyt läpi: eli terveisiä äidille, lapsellasi menee hyvin. Terveisiä työkavereille, siellähän hikoilette, mulla menee lujaa. Terveisiä matkailunhaluisille turisteille, tulkaa tänne, täällä on kivaa. Terveisiä Tarton kunnanisille, Otepää se mennä porskuttaa, lama tai ei…

Ja niin vain kävi, että viestini kera allekirjoittaneen päätyi ETV:n uutislähetykseen. Siellä minä karvareuhka päässä hyppelin kyltti kourassa iloisesti kuin Irvikissa. Itse en valitettavasti koko pätkää nähnyt, enkä olisi tiennyt siitä, ellei Anne Haapsalusta olisi kiihtyneenä soittanut ja kysynyt: ”Mitä siinä kyltissä muuten luki?”

Tässä kuva meitsistä kyltteineen. Viereen on osunut yksi Villa Ottilian herraseurasta, kera komean Suomen lipun.




Kaverini Seija, Risto ja Mari-Ann olivat myös ryhtyneet aktiiviseen banderolliviestintään, kuten olin jo aiemmin vihjeitä saanut. Mari-Ann vaati viron kielelle Ruotsissa samaa asemaa kuin saamelle (Esterna, Sveriges urfolk). Seija ja Risto tyytyivät tervehtimään kavereita Kauhavalla (Tere Kauhava Soomes).


Hauskaa on siis kisojen tiimoilta ollut. Eilen oli kisojen avajaiset, jotka päättyivät perin kunniakkaaseen ilotulitukseen. Sääli että kuvat eivät koskaan ole kuin murto-osa siitä spektaakkelista, joka räjähti päittemme yllä.





Ja vielä lopuksi pari kuvaa eilisistä avajaisista, ensimmäisessä kaverini Kadri poseeraa kisamaskotin kanssa.



Ja jälkimmäisessä taas muutamainen Villa Ottilian herraseurueen jäsen saman perin ystävällisen karvakaverin kanssa.



Huomenna on päivä uus ja uudet kilvoittelut. Lopetan siis raportoinnin tähän. Tulokset yms. saatte varmaan muualtakin. Teidän vaihtoehtourheilutoimittajanne keskittyy enemmän tuohon tunnelmapuoleen.

-

Apropos, en tiedä näyttikö Suomen telkkari kisoja kuinka ja missä määrin, joten en tiedä jäikö kylttini kotimaisessa levityksessä katveeseen. Mutta joku italialainen valokuvaaja innostui myös kuvaamaan minua kylttini kanssa, kiitteli ja huudahteli GRAZIE!, joten mahdollistahan on, että esiinnyn joko Il Serranon tai Corriere della Sera -lehtien kannessa. Eikä ole täysin mahdotonta bongata meitsi myös Vatikaanin pää-äänenkannatttajan päälehdeltä.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hehe, hauska juttu. Toivottavasti maailman lehdistö tarttuu aiheeseen.

Mutta mikä osteri? Liukkaita ja kummallisen makuisia minusta. Ja mitä se maailma siinä tekee?

Tiina Linkama kirjoitti...

No just, olinpa hölmö otsikoinnissani.

Tämä osteri-otsikko tulee englanninkielisestä lauseesta: The world is my oyster. Joka lähinnä kai tarkoittaa että lauseen sanoja kokee, että koko maailma on hänelle auki, odottaa valloittamista tai on suorastaan jo valloitettu. Koko maailma käsissäni tms. voisi olla käypä suomenkielinen käännös.

Miksi osteri, älkää kysykö minulta. Yhden osterin olen elämässäni syönyt, ja se riitti.

marja p kirjoitti...

Suomen telkkari näytti kisoja yht.n. 3 h! Naisten kisat katsottiin kokonaan, miesten hiihto meni melkein ohi, kun oltiin kaupoilla! Katsoin kyllä enemmän yleisöä nähdäkseni tutut kasvosi ja mahdollisen kylttisi, mutta tuloksetta. Huomenna tulee kisoja taas joten pidetäänpä huomio yleisössä, nyt kun tietää mitä hakee!

Tolkku kirjoitti...

Oot sie aika epeli, minäkin vahtasin HIIHTOKILPAILUJA, ihan vaan uteliaisuudesta. Ei mit'n näkynyt. Onneksi sisältö selvisi täältä.

Tästä jutustasi muistuikin mieleeni, että olen joskus ollut seuraamassa mielenkintoista(!)esitelmää opasteiden informatiivisuuden maksimoinnista. Värispesialisti kertoi työstään liikenneopasteiden kehitystyöryhmässä, ja hämmästeli itsekin, kuinka monitahoiseksi työ oli osoittautunutkaan :)
Olikohan se niin, että tekstin ja taustan värien optimi poikkeama luettavuuden kannalta oli 70-80% kontrastilla. Mustavalkoisuus ei siis ole kaikkein järkevin ratkaisu, tässäkään asiassa.

Opasteena tuo kylttisi kyllä vastaisi keskimääräistä virolaisen liikennemerkkin tasoa :D

Marjatta kirjoitti...

Olipas hauska kepponen! Ja varmasti meni kaikki piiloviestit perille :-) Upealta näyttää Otepään talvi telkkarista katsoen, ihan yhtä hienolta kuin täällä tänään. Iloista kisapäivää!