Iltaa vielä kerran.
Laukut on pakattu, huomenna on lähtö. Suomi odottaa.
Vielä ehdin yhden bloggauksen tänne liittää ja se koskee erinomaisen hyvää suomalaista blogia, jota suosittelen kaikille: http://lahdentakana.blogspot.com/
En tunne blogin kirjoittajaa henkilökohtaisesti, mutta hänen tapansa nähdä ja kokea Viroa on raikas, peloton ja rehellinen.
Eilen luin yhden ko. blogin kirjoituksen, ja luultavimmin johtuen omasta mielentilastani, tulkitsin sen täysin väärin.
Kuten sanotaan, aamu on iltaa viisampi, ja nyt, uudelleen blogistin useita tekstejä luettuani ymmärsin bloginpitäjän kommentit aivan eri tavalla.
Ehkä saan anteeksi bloginpitäjältä ne harkitsemattomat kommenttini, joita eilen illalla lähetin?
...
Niin tai näin, tässä teille hieno, hyvin kirjoitettu näkökulma Viroon, toistan:
http://lahdentakana.blogspot.com/
Fasaanin kevättunteet
1 vuosi sitten
3 kommenttia:
Punastellen kiitän palautteesta ja linkkauksesta.
Taidan katsella maailmaa niin ruusunpunaisten lasien läpi, että sikälimikäli olet mielestäsi jotakin "Ikävää" blogiini kirjoittanut, niin minä en ole sitä tajunnut. Kaikki siis hyvin! :)
Hyvä niin.
Tykkään blogistasi koska käyt läpi erilaisia virolaisia ilmiöitä. Ainoa mikä aina tällaisessa vertailussa arveluttaa on se että alkaa nähdä eroja sielläkin missä niitä ei oikeastaan ole.
Sanotaan vaikka hölmöt tv-ohjelmat. Tai huonot mainokset tai vaikka roskalehdistö. Samoja tietovisoja ja kökkköjä mainoksia ja tyhjänpäiväisiä skandaalilehtiä löytyy molemmin puolin lahtea.
Tiina, jäin oikein miettimään oma blogini kirjoituksia ja ihan totta on, että aika monesti puhun asioista negatiiviseen sävyyn. Ja sitä kun en haluaisi ollenkaan! Viihdymme Virossa ja Tallinnassa eikä täällä mikään asia ole tosissaan lähtenyt jurppimaan.
Olen prikulleen samaa mieltä, että telkkarissa ja lehdissä on aivan samaa kuraa, oli sitten missä päin maailmaa tahansa. Ehkä vain olen näistä ilmiöistä koettanut löytää sen eroavaisuuden suomalaiseen kuraan nähden :) Tiedotusvälineistä puhun aika paljon siksi, että se elämänala kiinnostaa kovasti.
Toivon hartaasti, etten sorru isoveli-asenteeseen kirjoittelussani, koska se on oksettavaa eikä minulla todellakaan ole oikeutta eikä eväitä ryhtyä neuvomaan täkäläisiä siinä, miten heidän pitäisi elää.
Jatkossakin koetan parhaani mukaan tehdä huomioita virolaisista ilmiöistä, hyvässä ja pahassa - ja samalla koetan muistaa olla vähemmän märisevä ja vähemmän yleistävä. Siinä sitten onnistun tai en.
Lähetä kommentti