Onks kanttii?

Pari päivää sitten kuulin ulkoa outoa pörinää, joka ei tullut päästäni eikä malvapensaista (vrt. aiempi kertomukseni Pörinää päässä ja puussa.) Tämä pörinä tuli taivaalta.

Nappasin kameran ja ryntäsin parvekkeelle ja siellähän virolainen Katto-Kassinen pörräsi taivaankannella. Olin juuri ollut keskusteluissa yhden asiakkaamme kanssa ja asiakaskin tuli parvekkeelle ihmettelemään mitä kuvasin:

"Voi kauheeta" huudahti asiakkaame ja jatkoi: "minusta ei olisi tuohon. Vaikka olen kyllä kuumailmapallolla lentänyt."

Tänään purin kuvia kamerasta ja löysin nämä pari kuvaa ja aloin miettiä asiakkaamme sanoja. Olisiko minusta lentämään oheisella härpättimellä? Tai edes ajelemaan kuumailmapallolla? Mitä uskallan ja mihin minulla on kanttia? Ja pitääkö sitä olla?

Otepäällä on hieno Seikkailupuisto, jonne ohjaamme asiakkaitamme. Pääsääntöisesti väki on innoissaan Seikkailupuistosta palatessaan. He ovat kiipeilleet korkeissa puissa, ajelleet vaijerin varassa ilman halki ja ylittäneet itsensä.

Usein asiakkaamme kysyvät meiltä: "Oletteko itse käyneet Seikkailupuistossa?" ja hämillisenä kerron, että toki olen paikalla käynyt, mutta en ole lähtenyt seikkailemaan. Rykäisen ja mutisen jotain huonoista polvistani...

Totta sekin, että polveni eivät kestä suuria ponnistuksia, ja viimeinen toiveeni olisi polveni rikkoa jonkun yltiöpäisen hankkeen vuoksi. Mutta totta sekin, että minua arvelluttaa lähteä notkumaan vaijerien varaan tai kiikkumaan puiden latvoihin.

Minä olen käynyt iän myötä varovaiseksi. En kärsi korkeanpaikan kammosta, mutta olen alkanut pelata loppuelämääni varman päälle. Saattaisin - ehkä - lähteä ajelemaan taivaalle Katto-Kassisen härpättimellä, jos minulle voitaisiin antaa 100% takuu, ettei se alas tule. Mutta sitähän ei kukaan voi tehdä. Rohkeuteen tai 'kanttiin' kuuluu myös riskinotto.

Minulla ei siis ole kanttia? Vai onko?

Hetki sitten sain puhelun henkilöltä, joka itse suunnitteli omassa elämässään jotain suurta ja uutta. Hän kysyi minulta arviotani hankkeestaan ja minä annoin neuvoja, miten parhaaksi taisin. Puhelun aikana sanoin, että rohkeutta pitää olla, mutta tyhmänrohkea ei pidä olla.

Siis onko 'kantti' tai riskinotto sama kuin rohkeus?

Kerronpa tällaisen tarinan:

Meillä oli viime kesänä vieraana perhe, joka koostui isästä ja äidistä ja kahdesta pontevasta pojasta. Pojat olivat aivan innoissaan ajatuksesta lähteä Seikkailupuistoon ja näin oli kotona jo puhuttu. Vieraamme olivat meillä useamman päivän, mutta Seikkailupuistopäivä tuntui siirtyvän jatkuvasti, poikien harmiksi. Huomasin, että perheen äiti ei ollut ajatuksesta kovinkaan otettu, päin vastoin.

En yleensä puutu asiakkaittemme keskusteluihin saati päätöksiin, vaikka mielelläni neuvoja annankin, jos niitä minulta kysytään, mutta nyt sen tein. Sillä huomasin että vaikka perheen isä ja pojat olivat aivan täpinöissään ajatuksesta lähteä seikkailemaan, perheen äiti ei ollut.

Niinpä siis totesin perheelle, että entäpä jos isä ja pojat lähtevät puistoon kolmeen pekkaan, ja äiti viettää päivän omalla tavalla seikkaillen, vaikkapa Murrumetsässä samoillen.

Ja totesin myös, että on omanlaista rohkeutta olla tekemättä jotain sellaista jota ei oikeastaan halua tehdä. Rohkeutta sanoa ryhmän edessä: ei.

Perhe oikein hätkähti kun eivät itse olleet keksineet yllättävää mutta simppeliä ratkaisua ongelmaansa. Totta tosiaan, eihän kaikkien tarvitse tehdä samaa! Ja näin tehtiin: pojat ja isä lähtivät seikkailemaan Otepään Seikkailupuistoon ja äiti lähti viettämään aikaa samoillen metsissä ja nauttien kirjasta ja kahvihetkestä Pyhäjärven kahvilan tornissa, mistä aukeavat näkymät kaikkiin ilmansuuntiin.

Kaikki palasivat päivän lopuksi retkiltään ja perheen äidillä loistivat tähdet silmissään. Hän oli nauttinut päivästään riemurinnoin. Ja hän totesi: "Olet oikeassa, ei minun tarvitse tehdä asioita joita en halua! Ei ainakaan lomillani! Ja nythän on niin, että en tosiaankaan aio tänäkään kesänä mennä järveen uimaan enkä lukea Sinuhea, enkä aio kantaa siitä mitään huonoa omaatuntoa!"

Rohkeutta on myös sanoa ei. Ja ymmärtää olevansa arvokas yksilö, vaikkei kiepu taivaan kannella, kiipeä K2:lle tai vietä lomiaan Floridan suistomaissa painiskellen alligaattorien kanssa.

Kanttia on monenlaista!

Olisi kiva kuulla mikä on isoin juttu mitä Sinä olet tehnyt!

Seitsemän päivää Otepäällä

Meillä kävi tässä taannoin mukava perhe Suomesta, joka viihtyi Otepäällä kokonaista seitsemän päivää. Sellainen liikkuvainen ja kaikelle avoin porukka, joka ehtikin puuhata täällä monenmoista.

Lueskelin hetki sitten vieraskirjaamme johon kirjasivat kaikkea sitä mitä täällä tekivät, ja totesin, että monipuolinen oli reissunsa ollut.

Vinkkinä muillekin, jotka tänne suuntaavat, tässä heidän ohjelmaansa tai ainakin osa siitä. En ole aivan varma päivien järjestyksestä, ja luultavasti heidän päiväohjelmiinsa kuului vielä muutakin, mutta ainakin seuraavia aktiviteettejä meidän reippaat liikkujamme ehtivät Otepäällä ollessaan harrastaa:

- Saapumispäivä ja pysähdys Tartossa.
- Illalla pieni patikointireissu Murrumetsän luontopolulla

- Ensimmäinen Otepää-päivä: Seikkailupuisto, keikkumista puiden latvoissa, huimia ilmalentoja ja lopulta katapulttilento taivaalle.
- Illalla pieni patikointireissu Apteekkarinmetsän maastoissa.

- Toinen Otepää-päivä: Kekkosen matkareitti Käärikussa; perheen aktiivisin urheilija juoksi 15  km:n reitin kahteen kertaan, muiden sauvakävellessä reitin kertaalleen.

Maisemia Harimäen tornista, joka sekin jää Kekkosen matkareitin varrelle

Tänään oli taivas dramaattinen ja uhkasi välillä jo sateellakin

Vielä yksi maisemakuva Harimäen näköalatornista

Palataan matkaajiemme päiväohjelmaan:

- Kolmas Otepää-päivä; polkupyöräilyä

Matkaajamme vuokraavat meiltä neljä maastopyörää, joilla pyyhältävät mm. Pyhäjärven ympäri. Reitin varrelle jää upeita järvimaisemia ja kesäisiä niittyjä:

Illalla tehdään myös kävelylenkki Tehvandin kuuluisilla asfalttipohjaisilla latureiteillä.

- Neljäs matkapäivä: Tartto ja suunnistusta Savernan maisemissa

Koska matkaajamme harrastavat suunnistusta, ottivat he osaa myös paikalliseen suunnistustapahtumaan. Oli ollut kuulemma melkomoista risukoissa tarpomista, ja aikamoisia nousuja ylös ja alas Otepään kumpumaisemassa.

Kuva otettu tänään Sangasten linnavuorelta, jossa vieraamme eivät tietääksemme käyneet. Kuva vain ikäänkuin markkeeraa seutukuntamme tiheää luontoa.

-Kuudes Otepää-matkapäivä: Rantalomaa

Ilmat vain paranivat päivä päivältä ja kuumimpana päivänä perhe kävi nauttimassa hyvin ansaittua lepoa Pyhäjärven uimarannalla.

Perheen rouva ui niin järvessä kuin harrasti vesijumppaa Otepään uima-altaassa.

Tänään, pilvisenä päivänä oli ranta hiljainen. Yksinäinen uimari kuivattelee itseään laiturilla.

- Seitsemäs ja viimeinen matkapäivä, paluu Suomeen Tarton kautta

Suunnitelmissa käydä mm. leikkikalumuseossa joka oli kiinni edellisenä Tartto-päivänä.

Monta asiaa jäi aktiiviselta perheeltä vielä tekemättä ja minä naureskelin, että sittenhän heillä on syytä tulla takaisin Otepäälle. He nyökyttelivät tyytyväisinä, että mikä ettei! 

Eli, ottakaa onkeenne te, jotka suunnittelette vielä kesälomaanne ja mietitte minne mennä tai mitä tehdä. Otepäällä riittää tekemistä todellakin viikon jokaiselle päivälle, mikä on yllä todistettu.

Eikä kukaan kiellä vaihtamasta muutamaakin tehopäivää löhöpäiväksi, jos siltä tuntuu; jokaiselle loma miestä ja naista myöden! 

Tervetuloa siis Otepäälle. Ja majoitus, sehän tietenkin löytyy Villa Ottiliasta!

Otepään seikkailupuisto - elämyksiä maan ja taivaan välillä

Seuraa pieni matkailuvinkki syksyksi: Otepäällä ei todellakaan tekeminen lopu syksyn tultua.

Luontopolkujen, soilla ja metsissä samoamisen ja kaiken muun mukavan ohella voivat seikkailunhaluiset suunnata Otepään yhteen ykköskohteeseen: Seikkailupuistoon, joka jatkaa toimintaansa pitkälle syksyyn.

Sisäänkäynti on vaatimaton mökki lähellä Tehvandin urheilustadionia. Sisäänkirjautuessaan saa seikkailija turvavaljaat ja lyhyen käytön opastuksen. Lisäksi hän allekirjoittaa paperin, jossa lupautuu noudattamaan seikkailupuiston sääntöjä.

Todellisuudessa seikkailupuisto ei ole mikään puisto, vaan komea jyrkkä metsikkö, jonka uumenissa kulkee erilaisia kiipeily- ja seikkailuratoja.

Ratoja on kaikkiaan kuusi, jokainen eri tasoinen, ja mitä vaativampi rata on, sitä korkeammalla se suoritetaan. Perheen pienimmille on myös minikokoinen rata olemassa n. 10-20 cm päästä maasta. (Minulle sopivin). Koko puiston läpikäyminen vie puiston esitteen mukaan n. 2 tuntia. Vauhti lienee kuitenkin yksilöllinen.

Niin siis lähdin minäkin eilen Seikkailupuistoon, en seikkailemaan, vaan katsomaan mistä tässä asiakkaidemme innostuneesti kuvailemassa puistossa on kysymys. Päivä oli kaunis ja metsä kuhisikin seikkailijoita. Ja minulla oli tietenkin kamera mukanani.

Ja kyllä olikin mielenkiintoista katsella ihmisten keskittyneitä, hämmentyneitä, riemastuneita ilmeitä, ennen ja jälkeen eri suoritusten. Milloin kiikuttiin erilaisilla lautasilloilla, köysiradoilla ja muilla keikkuvilla ja kaltevilla pinnoilla. Hurjin metsän etapeista oli luultavasti ns. Tarzan-hyppy köysiliaanin varassa (alla kuvia).

Ei siis ihme, että seikkailijoiden posket punottivat, ja kiljahduksia, niin riemun kuin kauhun sävyttämiä kaikasi metsikössä. Ja osatapa kuvailla sitä ilmettä, joka kasvoja valaisi, kun seikkailija oli onnistunut ylittämään omat pelkonsa, kun mahdottomalta tuntuva rata oli selvitetty!

Tarzan-hyppy on alkanut:

Hurja liito päättyy turvaverkkoon, josta pitää vielä kivuta ylös seuraavalle tasanteelle.

Hyppy ei ole pitkä, mutta tämä oli selkeästi yksi rohkeutta vaativimmista tempuista radalla. Moni mietti pitkään ennenkuin päästi Tarzan-karjaisun ja jättäytyi liaanin varaan.

Seikkailuiden loppuhuipentuma ovat kaksi pitkää vaijeriliukua yli laakson. Ensin Seikkailupuistolta Linnavuoren juurelle. Ja viimeinen, kuningasliito, Linnavuorelta takaisin seikkailupuistoon. Viimeinen liito on 300 metriä pitkä ja korkeimmillaan se huitelee 30 metrin korkeudessa.

Ja jos tämäkään ei vielä riitä, voi lisämaksusta varsinaisen radan selvitettyään pyytää, että asiantunteva henkilökunta sinkoaa seikkailijan tämän jättiläismäisen ritsan voimalla taivaisiin.

Ken on kiinnostunut katsomaan hieman tarkemmin eri ratoja ja suorituksia radoilla, voi klikata tästä valokuvagalleriaan. Siellä on kuvia sekä eri radoista kuin hienoista loppuliitosuorituksista.

Miten on, kuka lähtee mukaan?!