sunnuntai 18. huhtikuuta 2010

Uutisointia tuhkapilven varjosta

Auringonlasku 17.04.2010 - dramaattinen, sattumaako?


Terveisiä Tuhkapilven alta!

Samassa tilanteessa ollaan täällä kuin Suomessakin -- tuhkapilvi peittää koko Baltian ja tulee olemaan täällä pitkään. Olen seurannut tulivuoriuutisia ja tuhkauutisia tarkkaan niin suomalaisista, virolaisista kuin englanninkielisistä uutislähteistä.

Ja monenlaisia ajatuksia pyörii mielessä.

Ensinnäkin on huoli omista ystävistä, joista kolmea seuruetta lentokatkos koskettaa tavalla tai toisella.

Yksi pariskunta ei pääse lähtemään Kyprokselle lomalle, jonka pitäisi alkaa huomenna. Toinen pariskunta on nyt Mauritiuksen saarella ja on epävarmaa miten heidän paluunsa kotiin sieltä sujuu. Ja kolmannen seurueen, tarkemmin sanottuna kahden hyvän ystävättäreni matka Otepäälle saattaa peruuntua, mikäli lento Turusta Tallinnaan jää lentämättä.

Tämä kaikki on harmillista ja turhauttavaa.

Silti ihmettelen suuresti tulivuorenpurkauksen uutisointia kaikkialla maailmassa -- se käsittelee vain ja ainoastaan matkustajaliikenteelle koituneita harmeja ja vaikeuksia, oli kyseessä CNN tai Guardian, Iltalehti tai Helsingin Sanomat. Kuvia ihmisistä lentokentillä tuijottelmassa cancelled-ilmoituksia. Erilaisten turhautuneiden ihmisten haastatteluja: "Lapseni jäivät kotiin Wisconsiniin ja nyt en pääse heidän luokseen..." murehtii mies CNN:n uutisissa. Ruotsalainen rouva Arlandalla puuskuttaa tuohtuneena: "SAS ei ole informoinut riittävästi tilanteesta. Jag är mycket mycket besviken!"

Missä ovat kaikki muut uutiset tästä katastrofista, joka näyttää jatkuvan? Missä ovat asiantuntija-arviot siitä miten tilanne tulee tästä kehittymään, mitä tapahtuu jos lentoliikenne katkeaa jopa viikoksi, kuukaudeksi, puoleksi vuodeksi? Missä on akateeminen pohdiskelu parhaasta ja pahimmasta skenaariosta? Guardian mainitsi että asiantuntijat ovat haluttomia antamaan arvioita purkauksesta ja sen vaikutuksista esimerkiksi terveyteen. Mutta miksi näin on? Sitä Guardian ei lähtenyt enää selvittämään.

Kun lentoliikenne katkeaa, eivät vain tuhansien lomasuunnitelmat mene myttyyn. Samaan aikaan loppuvat kaikki tärkeät kuriirilennot, jotka tuovat esimerkiksi lääkkeitä tai teollisuuden varaosia ilmateitse kriisialueille. Jos Suomessa iso paperikone jää seisomaan varaosan puutteessa, aiheuttaa se tunnetusti valtavat tappiot jo yhdessä tunnissa. Ja paperikoneet eivät ole ainoita masinoita, jotka tarvitsevat huoltoa, huoltomiehiä, varaosia, joita on totuttu kuljettamaan ilmateitse. On turha tulla siis sanomaan että lentoseisakki ei nopeasti vaikuta teollisuuteen. Mutta oletteko asiasta lukeneet yhtään artikkelia, jossa aiheeseen olisi perehdytty yhtään syvällisemmin?

Kriiseistä puheen ollen: Entä jos nyt syntyy kriisi jossain päin maailmaa, on se ihmisten tai luonnonvoimien aiheuttama? Eurooppa ei pysty siihen mitenkään reagoimaan, ei lähettämän huoltojoukkoja, ruokatarvikkeita. Ja jos kriisi syntyy Euroopassa, ei myöskään tänne voida apua tuoda. Ja nyt puhun todellisista kriiseistä, en siitä että tuhannet matkustajat eivät pääse aikomaansa kohteeseen.

Mistä pääsemmekin seuraavaan ajatukseen, ihmisen aiheuttamiin kriiseihin. Kun koko Eurooppa ja iso osa Venäjää on halvaantunut, mukaan lukien alueiden ilmapuolustus, joka on nykyisissä puolustusstrategioissa keskeinen ja paikoin ainoa tapa tehokkaasti puolustaa maa- ja merialueita, on koko mantere  nyt äärimmäisen haavoittuvainen ulkopuoliselle uhkalle.  Miten reagoivat puolustusvoimat, NATO? Ovatko valtiot nostaneet terrorisminvastaisia hälytysluokkiaan? Oletteko lukeneet tästä sanaakaan? Minä en ole, ja olen kaksi päivää lukenut uutisia intensiivisesti.

Olemme lukeneet kyllä että Tanskan kuningattaren syntymäpäivien ja Puolan presidentin hautajaisten vierasjoukot harvenevat lentokatkoksen vuoksi. Halonen jää Suomeen ja Thors palaa EU-parlamentin kokouksesta kotiin juna-laivalla. Mutta montako kansainvälistä kokousta jo pelkästään EU:n alueella jää pitämättä? Eipä silti, olen varma, että moni niistä saisikin jäädä pitämättä, paljon mahtuu maailmaan turhan jauhamista, mutta miten nyt hoidetaan kansainvälisiä suhteita, jos ihmistenväliset tapaamiset jäävät pois? Kai näille kokouksille on täytynyt olla joku syy, eivät kai muuten kallispalkkaiset ja kiireiset ministerit ja suuryhtiöiden johtoporras muuten niin tiuhaan risteilisi näissä kokouksissa?

Posti ei kulje, tai se kulkee hitaasti. Mihin se vaikuttaa?

Entä ruokatavarat? Mitä tapahtuu jos lentokoneet eivät nouse ilmaan kuukausiin? Keskon ja SOK:n puolelta vakuutetaan, että ruokatavarat eivät kaupoista lopu vaikka lentoyhteyksiä ei olekaan. Hyvä niin. Pärjäämme hyvin ilman kongolaisia ruusuja tai uusseelantilaisia hedelmiä. Mutta vaikea on kuvitella että kuukausien seisokki ei sotkisi myös ruokatavarahuoltoa.

Oletteko lukeneet tästä yhtään asiaan tarkemmin paneutunutta artikkelia?

Entä tuhkan kulkeutuminen Euroopasta eteenpäin? Siitä ei ole myöskään kerrottu mitään tarkempaa.

Kuitenkin, 1800-luvulla sattuneiden kahden suuren tulivuorenpurkauksen, Indonesian Tamboran 1815 ja Krakataun 1883 tuhkapilvet kiersivät ajan myötä koko maapallon ja aiheuttivat globaalin lämpötilojen laskun, joka johti monin paikoin maailmaa nälänhätään.

Islantilaisen Laki-tulivuoren purkautuminen 1783 johti säätilojen muutoksen kautta välillisesti Ranskan vallankumoukseen. Lakin tuhkapilvi varjosti  myös osaa Pohjois-Amerikkaa johtaen yhteen kaikkien aikojen kylmimmistä talvista vuonna 1784. Euroopassa olivat sääolosuhteet sekaisin Lakin purkautumisen jälkeen vuosikausia aiheuttaen useita peräkkäisiä katovuosia.

Ja silti lehdistö jauhaa maailmanlaajuisesti sitä että ihmiset eivät pääse kotiin tai lomamatkoille. Ovat jääneet lentokentille jumiin. Kun uutisoitavaa olisi paljon paljon enemmän.

Entä terveysvaikutukset? Olen lukenut kaikista maailman lehdistä, että tuhkapilvet eivät ole ihmisille vaaraksi. Ne kulkevat niin korkealla, alimmillaan 6.000 metrin korkeudessa. Mutta eivät ne siellä ikuisesti kulje, tulevathan ne sieltä alas, sen sanoo maalaisjärkikin. Esimerkiksi sateet vaikuttavat tuhkan laskeutumisen nopeuteen merkittävästi. Ja laskeutumisnopeus taas vaikuttaa siihen minkä suuruisina hiukkasina vulkaaninen tuhka maahan lankeaa.

Alkaa muistuttaa koko tämä tuhka-/tulivuoriuutisointi jotenkin Tshernobylin ydinlaskeumien uutisointia takavuosina. Kirjoitettiin epämääräisiä uutisia, vähäteltiin, annettiin käsittämättömiä becquerel-lukemia, joista tavallinen tasamaan tallaaja ei ymmärtänyt enempää kuin lehmä hopealusikasta. Uskoin silloin ja uskon vieläkin, että vaillinainen tiedottaminen silloisen globaalin kriisin yhteydessä oli tarkoitushakuista. Ei haluttu lietsoa paniikkia tilanteessa, jolle ei voitu mitään.

Alan epäillä että se on sitä nytkin.

Vai ovatko lehtimiehet kautta maailman näin avuttomia ja osaamattomia vuosikymmenen tärkeimpiin kuuluvan uutisen edessä? Juhannuksen, joulun ja pääsiäisen meno- ja paluuliikenteestä osataan kyllä kirjoittaa artikkeli vaikka unissa, mutta todellisen uutisen edessä tyydytään käsittelemään aihetta vain yhdestä näkökulmasta.

10 kommenttia:

Kimmo Linkama kirjoitti...

KLM ja Lufthansa ovat tämänpäiväisten uutisten mukaan lentäneet koelentonsa ilman minkäänlaisia ongelmia. Helsingin Sanomien mukaan Finnair puolestaan ei aio edes yrittää.

Finnairin päätös voi olla hyvinkin viisas. Lentämättömyyden aiheuttamat tappiot saattavat jäädä paljon pienemmiksi kuin pahimman skenaarion: tappioiden rajoittamiseksi lennot uudelleen aloittaneen yhtiön kone putoaa.

Joissakin lehtiuutisten kommenteissa on pidetty Finnairin päätöstä pelkuruutena, lensihän Medvedevkin Puolan presidentin hautajaisiin "eikä ollut mikään vellihousu". Tähän kohta joku vastasi, ettei ollut Puolan presidenttikään vellihousu, kun halusi ehdottomasti laskeutua sumusta huolimatta...

Ilmavoimat tutki kahden harjoituslennolla olleen F-18:n moottorit, kun Suomen ilmatila oli vielä auki. Tulokset olivat selvät: molempien koneiden moottoreissa oli tuhkaa. Tiedote asiasta on ilmavoimien nettisivulla.

Herää kysymys, viekö ahneus voiton varovaisuudesta. Ainakaan minua ei ihan vähään aikaan saisi lentokoneeseen vaara-alueella.

Marjattah kirjoitti...

Mielenkiintoista Tiina! Purevan pätevää tekstiä. Tilanne on ennennäkemätön näin laajana ja pitkäaikaisena. Aika avuton on teknistynyt ihminen. Emme edes tiedä, rauhottuuko tulivuori huomenna vai kymmenen vuoden päästä.
Uskon että juttuja vielä ilmaantuu, koska faktoja ei varmaan voi hihasta vetäistä. Olen siitä varma.

Uutiset kertovat tapahtuneista tapahtumista.Vain säätiedotukset sisältävät ennusteita. Toimitukset valitsevat materiaalin, minkä arvelevat kansalle tarpeelliseksi. Kansa pidetään rauhallisena kertomalla taviksen horisonttiin mahtuvista asioista. Aliarviointia?

Mielenkiintoinen käänne tuo Kimmon mainitsema kokeilu. Rajoituspäätöksethän perustuvat tietokonesimulaatioon haittavaikutuksista.

Aika hurjaksi käy visio, jos tilanne pysyy kauan.

OnuKoo kirjoitti...

Erikoinen tilanne, joka kertoo kuinka haavoittuvainen nykymaailma on. Globalisaation myötä olla suuressa mittakaavassa niin sanotusti kusessa, jos ja kun tilanne jatkuu. Mutta ehkäpä esim. lähiruoka ja paikallinen teollisuustuotanto nousevat taas kunniaan. Kaikkea ei tarvitse antaa kaukomaille viljeltäväksi ja tehtäväksi - tehdään itse:)

Kimmo Linkama kirjoitti...

Nyt ovat KLM, Lufthansa ja Air France lentäneet koekeikkoja.

Tämä Reutersin raportoima kommentti herättää aavistuksen huolestuneisuutta:

"...a spokesman for Lufthansa said it was 'scandalous' that the closure was triggered by only one source as it was causing massive revenue losses.

'We reserve the right to ask the question who is liable here, who will pay for the (financial) damage,' he told Reuters."


"Kuka on vastuussa" ja "kuka maksaa".

Mistä syystä juuri nyt parin päivän seisokki tuntuu kaatavan koko liiketoiminnan? Esimerkiksi lakkojen kyseessä ollessa äänensävy ei ole ollenkaan näin räyhäkäs.

Toisesta näkökulmasta: voimmeko alkaa kysellä, kuka maksaa, kun ikävät nopeusrajoitukset estävät esimerkiksi kuriirikuljetukset ylinopeuksilla? Sataaviittäkymppiä ehtisi tavara perille paljon kannattavammin. Viranomaisten säännökset tässäkin ovat "tiellä", vaikka bisnes on tärkeää.

Tai kolmannesta näkökulmasta: mitä jos lentoliikenne sallitaan ja yksi kone tipahtaa? Kuka silloin "on vastuussa" ja "maksaa"?

Mielenkiintoisia kysymyksiä.

OnuKoo kirjoitti...

Maikkari oli sitten eka, joka otti puheeksi muutkin taloudelliset ja logistiset seikat tuhkapilven vaivatessa.

Tiina Linkama kirjoitti...

Olen marjattah:n kanssa asista hieman eri mieltä.

-- Uutiset kertovat tapahtuneista tapahtumista.Vain säätiedotukset sisältävät ennusteita. --

Tämän kaltainen luonnonvoiman ymmärtäminen vaatii selittämistä. Jotta ihmiset käsittävät minkälaisesta ja kuinka suuresta ongelmasta on kyse. Siis kaipaan ensinnäkin ns. uutisen kainalojuttuja: selvityksiä ilmavirtauksista yleisemmin, mitä tarkoittaa tuulet 6 kilometrissä, miten ne liikkuvat.

Ja jos mietitään erilaisia mahdollisia skenaarioita, ei se ole ennustamista, vaan varautumista.

Ajatellaan että kyse olisi sodasta. Emmehän silloinkaan istu ja odota mitä tapahtuu ja sitten uutisoi sitä. Vaan ennakoimme, liikuttelemme mielessämme erilaisia mahdollisuuksia, mitä jos.. ja mitä jos...

Kriisitiedottaminen on täysin oma tiedottamisen lajinsa, jota on opetettu yliopistoissa ja pitkään. Ja silti se ei onnistu. Oli kyse tsunamista tai tulivuorenpurkautumisesta. Ollaan tumput suorina ja avuttomia, vaikka kaikkeen tähän olisi pitänyt varautua jo etukäteen!

Todella toivon, että hallitukella on kassakaapissaan vedenpitävä ja huolellisesti laadittu kriisisuunnitelma tällaisen tilanteen varalta.

Ja siihen tukeutuen tulisi myös nyt asiallisesti tiedottaa ja käsitellä asiaa, kiihkotta mutta aidosti tiedottaen.

Kaikki hämäily ja hyssyttely vain lisää kansalaisten epätietoisuutta ja ennen kaikkea epäluuloa.

Toimittajat ovat ammatti-ihmisiä, joille maksetaan palkkaa siitä että he hoitavat ammattiaan. Nyt sitä ammattitaitoa tarvittaisiin.

Olen siis pettynyt ammattitoimittajien kyvyttömyyteen varautua ja reagoida tällaiseen megauutisaiheeseen.

Enkä ole muuten kuullut inahdustakaan Suomen valtiovallan puolelta siitä mitä tämä tarkoittaa suomalaiseen tulevaisuuuteen, lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Marjattah kirjoitti...

Tiina,en ole eri mieltä. Meinaan vaan sitä, että tiedot eivät ole heti valmiina, kun tapahtuu jotakin ennenkokematonta. Täällä radio ja tv kelaa aamusta iltaan tulivuoriasiaa, ja tuo myös eteen uusia tietoja, sitämukaa kun saa selvitettyä. Asiantuntijoita haastatellaan, eikä heilläkään ole vastauksia välttämättä valmiina.
On puhuttu mm elinluovutuksista ja verensiirroista, jotka vaativat nopeaa kuljetusta, harvinaisten lääkkeiden nopeasta saatavuudesta. Tilanteen vaikutuksesta talouselämään on myös puhuttu, ja todettu että toistaideksi ahtaajien lakko tuli huomattavasti kalliimmaksi yhteiskunnalle.

Mielenkiintoinen näkökulma: maaliikenteelle tilanteesta on ollut huomattavaa hyötyä.

Samaa mieltä olen siinä, että päällimmäiseksi näyttää nousevan matkustajien ongelmat.
Tilanne on tukala meille poispilatuille eurooppalaisille, jotka ovat tottuneet että katastrofit koskevat muita, kaukaisia yhteisöjä.

Tästä ei voi edes puhua samana päivänä kuin maailmanlopuista, joita maanjäristykset ja hurrikaanit ovat aiheuttaneet viime aikoina.

Marjattah kirjoitti...

Jatkan vielä:
Kuten sanoin, teet hyviä ja teräviä kysymyksiä. Itse en ole noin nopeaälyinen, seuraan hämmästellen haastatteluja ja artikkeleita aiheesta Tuhkapilvi, ja saan tietoa enemmän kuin hoksaan kysyä. En tiedä, miten Virossa on laita?
Tuo lauseeni, jota siteeraat, ei ole tarkoitettu vastaväitteeksi kirjoituksellesi. Pelkkää semantiikkaa, sinänsä turha kärjistys minulta :)

Uutinen kertoo mahdollisimman nopeasti sen, mitä on tapahtunut. Sen jälkeen kaipaamme ja vaadimme asiantuntijalausuntoja, haastatteluja, artikkeleita aiheesta. Tiedonvälitystä, ennustemalleja.

Sillä tosiaan, enää emme tyydy uutisointiin, olemme tottuneet vaatimaan journalismia.

Sylvia kirjoitti...

Hyvää pohdiskelua, kuomaseni!
Mutta nyt ainakin meillä jyrisöö taas vanhaan hyvään tapaan. Saas nähdä miten kauan, josko se vuori taas ärhääntyy pahemmaksi!?

Vallaton mummeli kirjoitti...

Kasvihuoneilmiöstä on uutisoitu ja kirjoiteltu ihan kyllästymiseen asti.

Olisiko tämä Islannin tulivuoren vastaus kasvihuoneilmiölle.

Kirjoituksesi "...1800-luvulla sattuneiden kahden suuren tulivuorenpurkauksen, Indonesian Tamboran 1815 ja Krakataun 1883 tuhkapilvet kiersivät ajan myötä koko maapallon ja aiheuttivat globaalin lämpötilojen laskun...", sai pohtimaan tällaista näkökulmaa.