keskiviikko 1. lokakuuta 2008

Ulkosuomalaiset synnyinmaassaan

Kuten Latte jo aiemmin kertoi, kävimme Suomessa syysretkellä. Matkapäiviä tuli viisi ja kilometrejä kertyi 1700 km. Ei hullumpi saavutus.

Reittimme kulki Otepää - Tallinna - Helsinki - Tuusula - Lohja - Kouvola - Pieksämäki - Mikkeli - Lappeenranta - Tuusula - Helsinki - Tallinna - Otepää.

Virallisena syynä liikkellelähtöön olivat ystäviemme Johannan ja Karin häät Kouvolassa. Tilaisuus oli intiimi, paikalla vain hääpari ja todistajat. Minä toimitin todistajuuden ohella myös valokuvaajan virkaa.

Häälounas syötiin kiinalaisessa ravintolassa ja mukavaa ja iloista ja herttaista oli. Minkä jälkeen jatkoimme reissuamme Pieksämäelle, jossa meitä odottivat Pirjo ja Keimo ja Pirjon upea puutarha.

Ilta vietettiin mukavia jutellen, seuraavana päivänä tutustuttiin isäntäväen kesäpaikkaan metsän siimeksessä ja järven rannalla. Lattehan riemastui suuresti valtavasta juoksutantereesta ja kirmasi kuin sähköjänis pitkin pihamaata. Ronja suunnisti järvelle ja haikaili uimaan. Emme kuitenkaan päästäneet reumatismista kärsivää vanhaa koiraa hyiseen veteen. Sitä ei arvostettu.

Mukaani Pieksämäeltä lähti Pirjon tekemä lasityö aiheenaan karhut. Tänään on työlle hankittu koukut ja huomenna se ripustetaan paikalleen.

Seuraava etappi oli Mikkeli ja siellä ystäviemme Anna-Leenan ja Reiman mökki. Sekin lammen rannalla. Pieksämäki-kuvio toistuu: Latte riehuu ja Ronja haikailee järvelle.

Me sen sijaan nautimme niin saunasta kuin Reiman grilliherkuista. Ja istuimme terassilla aamun pikkutunneille. Ja arvatenkin, hauskaa oli.

Seuraavaksi jatkoimme reissuamme Lappeenrantaan, ja se silkasta vanhingosta. Meni jossain vaiheessa päänsisäinen GPS-paikannin sekaisin, mutta haittaisiko tuo. Lappeenranta kylpi auringossa ja teimme pienen kävelylenkin satamassa ja linnoituksilla ennenkuin jatkoimme matkaa kohti Kouvolaa ja Tuusulaa.

Viimeisenä päivänä seikkailimme lapsuuteni maisemissa, Munkkiniemen rannalla. Kaunista, kaunista sielläkin.

Kaiken kaikkiaan reissusta jäi hyvä mieli - olihan varsin mukavaa tavata tuttuja! Mutta verkkokalvolle jäi myös valtavasti kauniita maisemia: kyllä Suomi on kaunis maa. Ja syksyinen ruska vielä värjäsi maisemat oranssin, punaisen ja keltaisen eri sävyihin.

Olen tehnyt kuvagallerian tästä reissusta, ja se löytyy blogin sinisen palkin gallerialistasta, mutta laitanpa linkin vielä varmuuden vuoksi tähän.

3 kommenttia:

OnuKoo kirjoitti...

Hienoa Tiina! Olet iloksemme tuottanut lukuisan määrän mitä hienompia kuvagallerioita. Tämä Suomi Galleria on mielestäni siitä parhaimmasta päästä - tällä tavoin Suomi nähtynä ei voi muuta kuin todeta, että mikä kaunis maa, mitkä mahtavat maisemat!

Tiina Linkama kirjoitti...

Kiitoksia onukoo kovin kauniista sanoista.

Suomi ON upea maa - ja ehkä näin ulkosuomalaisena sitä osaakin arvostaa hieman eri tavoin.

Jossain vaiheessa ajattelinkin kirjoittaa matkan kirvoittamia ajatuksia synnyinmaastani - mikä nyt nousi päällimmäisenä esiin, paitsi upea luonto. Mikä yllätti.

Mutta siitä siis erillisessä blogissa. Ehkä.

onukoo kirjoitti...

Voisit muuten avata myös keittokirjaosion. Tein oppiesi mukaisen "pizzan". Hyvää oli ja nyt on karmea ähky. Mutta koska siinä ei tainnut olla mitään kovin raskasta - tai ei ainakaan hiilareita, luulen, että kohta ollaan taas valmiina jatkamaan herkuttelua :)