Kultakalaa on taas jahdattu

Tänään pidettiin jälleen Pyhäjärven jäällä Kuldkala-pilkkikisa, johon osallistui aiempien vuosien tapaan tuhatmäärin ihmisiä. Noin silmämääräisesti arvelisin kuitenkin, että tänä vuonna osallistujia oli himpun verran vähemmän kuin aiempina kahtena viime vuotena.

Ilma ei luvannut kamalan hyvää - vielä edellisiltana tuli lunta jälleen roppakaupalla, mutta varsinaisena kisapäivänä eli tänään tuiskutti vain ajoittain. Tärkeämpää oli tuulettomuus, ja niinpä minäkin jaksoin keikkua jäällä parisen tuntia vaikka lämpötila olikin -10 - -12 asteen hujakoilla.

Tässä hieman kuvasatoa kisasta, jossa pääasia on hauskan pito. Kalansaaliit tulevat vasta toissijaisena, ainakin useimmille osallistujille.

Lumiselle jäälle oli kokoontunut tuhatmäärin ihmisiä

Rannan vesiliukumäki on muuttunut lumiliukumäeksi

Tarjolla on monenlaista, kuten vaikka paahdettuja pähkinöitä ja tikkunekkoja

Ja tunnelma on korkealla

´

Tyylejä on monia, niin kalastuksessa kuin asustuksessa

Tyylinäyte pilkkimiseen

Bändi viihdyttää väkeä - Sepo Seeman, Virossa tunnettu näyttelijä, antaa parastaan

Ja väki viihtyy.

Juontaja Vladislav Korzets esittelee järvestä noussutta ahventa

Vielä näkymää järvelle päivän jo alkaessa mennä mailleen.

Kuldkala 2011 eli kultainen kala Pyhäjärvellä

Otepään moniin massatapahtumiin kuuluu jokavuotinen Kuldkala-pilkkikisa, joka on suuri kansanjuhla, jota vietetään Pyhäjärven jäällä, tänä vuonna ensi viikonloppuna eli lauantaina 12.2.2011.

Olen ollut mukana tapahtumassa parisen kertaa kameran kanssa, ja todeta täytyy, että hauskaa on ollut.

Kuldkalan aikaan jäälle kokoontuu tuhatmäärin ihmisiä, joista osa vakavia pilkkijöitä, osa ei niin vakavia, ja suurin osa hauskanpitäjiä. Jäällä tanssitaan ja pidetään hauskaa, otetaan vähän kuppia ja ennen kaikkea relataan. Hassut asut kuuluvat asiaan, kuten kaikinpuolinen hyvä meininki.

Pilkkijätkin ovat hyväntuulisia, vaikka palkinto on kova: se joka löytää merkityn, ja aiemmin järveen lasketun päävoiton tuovan kalan, lähtee kisoista mukanaan kilo kultaa. Toistaiseksi kalaa ei ole löydetty, mutta kakkospalkintokaan ei ole ihan huono: 6.500 euroa puhtaana käteen.

Säännöt kisaan voitte lukea täältä: Kuldkala 2011

Tässä hieman kuvasatoa aiemmilta vuosilta:

Kisa on juuri puhallettu käyntiin ja väki hajaantuu jäälle

Joukkue odottaa kilpailunumeroaan

Lehmänainen aloittaa pilkkimisen

Hassut asut eivät ole pois suljettuja. Tässä menee itse asiassa Reformipuolueen maskotti: orava.

Kahvi tai kuuma glögi pitää huolen ettei katsojillekaan tule kylmä.

Tiikeritanssi

Pilkkimisen lomassa ehtii aina vetää pienet tantsut

Possuhattumies

Latvian poika on löytänyt merkityn kalan. Kisan päätuomari Vladislav Koržets tarkistaa onko kyse suorastaan Kultakalasta. Vladi on Virossa tunnettu kalamies, joka on kirjoittanut myös useamman kala-aiheisen kirjan, mm. keittokirjan.

Kuldkala-organisaation sivuilta selviää että tänä vuonna on järveen laskettu taas 130 merkittyä ahventa odottamaan pilkkijöitä. Ja asiasta varmemmaksi vakuudeksi on asiasta tehty pieni videonpätkä: Kuldkalan kalat lasketaan järveen.

Jäämme siis jälleen odottamaan hyviä pitoja eli kalapidua. Vaikka lunta tuntuukin olevan jäällä tällä hetkellä polviin asti ja lumen alla on sohjoa. Tämä kun on ollut koko lailla merkillinen talvi.

En usko, että ilmat haittaavat kisoja. Viime vuonnakin pyrytti aika ajoin kovaa, mutta ei se menoa haitannut.

Ja nyt seuraa pieni kaupallinen tiedotus:

Villa Ottiliassa on vielä hyvin tilaa ensi viikonlopulle. Jos innostutte tulemaan pilkkikisaan, ottakaa yhteyttä:

reservation (häkkyrä-ätti) villaottilia piste ee

Tervetuloa!

Kultakala uiskentelee Pyhäjärvessä

Ensi viikonloppuna, tarkemmin sanottuna lauantaina 21.2.2009 on tiedossa Otepäällä talvirieha vailla vertaansa: jokavuotinen Kuldkala-pilkkikisa, jossa tuhannet ihmiset tavoittelevat kalaa, joka tietää pyytäjälleen kilon kultaa.

Lisää kisoista voi lukea täältä: http://www.kuldkala.ee/fin/index.html

Kisa järjestetään tänä vuonna Pyhäjärven huikaisevan kauniissa maisemissa jo 11. kertaa, ja etukäteisilmoittautumisista voi päätellä, että osanottajia on tulossa tänäkin vuonna runsaasti, ehkäpä jopa aiemmat ennätykset rikotaan.

Ideana kisassa on seuraava: järveen päästetään etukäteen merkittyjä kaloja, ja kalastajien pitää löytää tietyllä merkillä varustettu kala, ja vot, kilo kultaa on heidän. Toinen palkinto on 100.000 kruunua. Jos kumpaakaan merkittyä kalaa ei löydetä, arvotaan tuo 100.000 kruunua niiden kesken, jotka ovat pilkkineet jonkun muun merkityistä kaloista. Ja jos yhtään merkittyä kalaa ei järvestä nouse ylös, arvotaan tuo 100.000 kruunua joka tapauksessa päivän lopuksi kaikkien paikalla olleiden kesken.

Sarjoja on useita: on yksittäiskisat ja on joukkuekisat, ja kisa lapsille.

Varmasti tuo pääpalkinto houkuttaa ihmisiä paikalle, mutta yhtä lailla väki tulee paikalle hauskanpitoon. Se tuntuukin olevan virolaisille tyypillistä ja tästä minä pidän: ei oteta asioita aina niin vakavasti, vaan tehdään urheilujuhlasta kokonainen kansanjuhla.

Niinpä jäällä on jatkuvasti kaikenmoista aktiviteettiä, musiikki raikaa, letkajenkkaa tanssitaan. Ihmiset ovat pukeutunueet hupaisiin asuihin, kuka eläinhahmoiksi, kuka itse kultakalaksi. Jäällä pohottaa sauna, rannalla on lämminvesiammeita, joita ihmiset ovat tuoneet paikalle.

Monet firmat ja urheiluseurat ja yhteistöt ja ihan vaan kaveriporukat tulevat tänne hauskanpitoon. Tuovat tullessaan omat retkigrillit ja järjestävät jäällä omia tempauksiaan.

Tässä kuva viime vuodelta hassuista ukoista tynnyriammeessa. Huomatkaa kultakala joka yhdellä miehistä päässään:

Ja tässä toinen porukka grillaamassa rannalla.




Vakaa päätökseni on tänä vuonna osallistua, jos mahdollista on, itsekin hauskanpitoon. Sataprosenttisen varmaa tämä ei ole, sillä talo on meillä tuon viikonlopun täynnä asiakkaita.

Kimmo on joka tapauksessa lupautunut vetämään reellä kalastajia pitkin järven jäätä – tästä koituvat pennoset menevät sitten hyväntekeväisyyteen.

Ja Seija – eli Rummukaisen mamma, jona hänet taidetaan parhaiten tuntea ainakin blogissani - kertoi että hänen Suomesta saapuvat tuttavansa ovat lupautuneet pukeutua lapinpukuihin. – Jos olen oikein ymmärtänyt, paras asukin palkitaan. Hitsit, minun täytyy jossain vaiheessa hankkia itselleni kunnollinen karhupuku!

Siis, jos joku tämän luettuaan vielä innostuu osallistumaan kalapitoihin, se on vallan mahdollista. Reippaasti ottamaan järjestäjiin yhteyttä.

Lupaan, että hauskaa piisaa – ja kuka tietää, ehkäpä onni suosii rohkeaa ja mukaan lähtee kilo kultaa!

Tässä vielä yhteystiedot kiinnostuneille:

Lisätiedot suomeksi:

puh. +372 51 33033,
risto.vuorinen@gmail.com