keskiviikko 1. toukokuuta 2019

Erään matkan anatomia, osa 26: Kaktusten ystäville

Perjantain 1.3.2019 vietin koko päivän Parque Palomassa, tuossa ihmeellisessä ja ihanassa puistossa, josta olen kertonut aiemminkin. Minulla oli seuranani aina luotettava ystäväni, Henning Mankell ja hänen 685-sivuinen romaaninsa: Kiinalainen. Sen seurassa meni hienosti koko päivä.

Olen esitellyt Lintupuiston eli Kyyhkyspuiston maisemia, kasveja ja eläimiä täällä aiemmin, mutta yhden, ja minulle kaikkein rakkaimman osan, olen pitänyt tarkoituksella tähän asti pimennossa: kaktuspuiston.

Parque Paloman kaktuspuisto on ihastuttava. Ja hyvin laaja. Se koostuu yli 2.000 kaktuksesta ja mehikasvista, jotka edustavat yli 450 eri lajia. On käsittämätöntä - ja todella  hienoa - että puisto on ilmainen.

Minähän en kaktuksista tiedä oikeasti yhtään mitään. Nopea taustatutkimus osoitti  että en ihan heti tule tietämäänkään. Kaktuslajeja ja mehikasveja on valtavasti. Vaatii asiantuntemusta erottaa eri lajit toisistaan. No, opuntiat sentään tunnistan. Ne ovat niitä, joissa ovaalit laatat ovat kiinnittyneitä toinen toisiinsa. 

Vaikka en ymmärrä kaktuksia, niiden historiaa enkä erota edes eri lajeja, ei se estä minua niistä pitämästä. Kaktusten moninaiset muodot ja värit kiehtovat silmää. Ne muodostavat eksoottisia mielikuvia aavikoista ja aroista jossain kaukana. Niiden värit ja kukinnot jaksavat ihastuttaa.Eikä pidä unohtaa myöskään mehikasveja, aloeita ja agaaveja.

Joten, ei kirjoitusta tästä aiheesta enempää jotten enempää paljasta tietämättömyyttäni. Mutta kuvia on, ja niistä tämä postaus nyt koostuukin.

Voisin kuvitella että kaktusten ystäville tämä kuvasarja olisi kiinnostava. Kuinka on?

Kuva 1

Kuva 2

Kuva 3

Kuva 4

Kuva 5

Kuva 6

Kuva 7

Kuva 8

Kuva 9

Kuva 10

Kuva 11

Kuva 12

Kuva 13

Kuva 14

Kuva 15

Kuva 16

Kuva 17

Kuva 18

Kuva 19

Kuva 20

Kuva 21

Kuva 22

Kuva 23

Kuva 24

Kuva 25

Kuva 26

Olen nimennyt kuvat numeroilla siltä varalta että joku haluaisi niitä kommentoida tai jos lukijoista löytyisi todellisia asiantuntijoita jotka voisivat jopa tunnistaa näitä outoja ja mieltä kiehtovia kasveja.

Minulle nämä ovat eksotiikkaa. Ja vähän mystiikkaa. Ja Benalmádenassa minulle tarjoutui monta kertaa mahdollisuus vaellella näiden lomassa. Ihmetellä ja ihailla.

Toivon että kuvani tekevät edes jonkinlaista oikeutusta tuolle ihanalle puistolle ja sen kaktuksille ja mehikasveille.



5 kommenttia:

Marjattah kirjoitti...

Kiehtovia kuvia! Enpä tunne kaktuksia lainkaan. Opuntiaksi tunnistan kuvan 16, kuten varmaan sinäkin. Pullojukaksi arvaan kuvan 6. Tyräkkekä epäilemättä löytyy. Siis ehkä. Tuolla kyllä viihtyisin, kiitos :)

Anonyymi kirjoitti...

Onpa hienoja! Tykkään kyllä katsella piikkikasvien kuvia, vaikken mitään niistä itselleni haluaisikaa. Edes ruusuja en pihalleni halua. Niitä on muutama, mutta piikit ovat mulle kauhistus.

terveiset lähettää Vallaton mummeli

Marja P kirjoitti...

Hienoja kaktuksia! Minäkään en niitä tunne tarkemmin, mutta tulee mieleen kaktuskasvi, onka näin taannoin Madeiralla. Se oli valtavan iso ja monihaarainen ja se pinnalla oli pienen pieniä kukintoja, joissa pörräsi hyönteisiä. Ja kun tarkemmin alkoi katsella, niin näimme kymmeniä pikku liskoja, jotka ilmeisesti pyydystivät hyönteisiä kasvin haarakkeista. Mielenkiintoista katseltavaa aurinkoisena päivänä!

PauliinaS kirjoitti...

Wau!!! Voisipa itsekin noita ihmetellä

Anonyymi kirjoitti...

Näitä kaktuksia olen ihaillut jo useampaan otteeseen. Upeita.


Jussi