maanantai 24. marraskuuta 2014

Yksin Italiassa, osa 12: Pantheon

Tarina on edennyt kolmanteen Rooma-päivään. Sen vietän Centro Storicossa eli historiallisessa keskustassa, jonka ydin on Pantheonin temppeli. Tuo historiallisesti parhaiten säilynyt antiikinaikainen monumentti Roomassa.

Pantheon (muinaiskreikaksi Πάνθειον, Pántheion) rakennettiin nimensä mukaisesti kaikkien jumalien temppeliksi. Se edusti nykymaailmalle käsittämätöntä uskonnollista suvaitsevuutta, joka ei nostanut yhtä jumalaa yli toisten. Kaikille oli sijaa Pantheonin valtavan kupolin (sisähalkaisija ja korkeus ovat kummatkin 43,30 m) alla. Tämä kaikki tietenkin muuttui Konstantinus Suuren (hallitsi 306-337 jKr.) käännyttyä kristinuskoon. Pakanatemppeleitä alettiin hajoittaa ja purkaa. Pantheon säästyi tuholta kun vuonna 608 Bysantin keisari Fokas lahjoitti Pantheonin paavi Pyhä Bonifatius IV:lle muunnettavaksi kristilliseksi kirkoksi.

Nyt Pantheon  on katolinen kirkko ja sen virallinen nimi on Santa Maria della Rotonda. Harva kuitenkaan tietää, että se on nykyisin toimiva kirkko jossa pidetään myös jumalanpalveluksia erityispyhinä kuten helatorstaina ja Marian taivaanastumispäivänä.





Pantheonin arkkitehtuuria on ihailtu kautta vuosituhansien. Kun Filippo Brunelleschi aloitti Firenzen tuomiokirkon rakennusprojektin 1430-luvulla perehtyi hän ensin Pantheonin rakenteisiin ja erityisesti sen kupoliin.

Pantheon yksi Rooman kuuluisimmista nähtävyyksistä - turistin kannalta on mukavaa, että vierailusta ei silti peritä maksua. Ja kyllä siellä kansaa lappaakin.

Saavuin Pantheonille hieman nurkan takaa - ensimmäisenä eteeni avautui Piazza della Rotonda ja siellä sijaitseva egyptiläinen obeliski Macuteo. Ja sen tuhat turistia jotka hälisivät ja melusivat ja täyttivät aukion räikeillä kesävaatteillaan ja selfie-kamera -teleskooppivavoillaan. Tuntui kuin itse suuri Pantheon olisi jäänyt kaikkien postikorttikauppiaiden, helppoheikkien ja turistien varjoon.


Piazza della Rotonda

Hevoskärryjä, turisteja, hälyä ja melua
Nuori nainen keskittyy haitarinsoittoon kaiken hälyn keskellä
Aikani aukion melua ja melskettä seurattuani liityn minäkin jonoon joka vie Pantheoniin sisälle. Katselen rotondan kattoa ja valoa joka siilautuu katossa olevan aukon läpi suureen saliin. Kuljen suurta valtavaa kirkkosalia ympäri. Täällä sitä nyt ollaan.

Pantheon ei tee minuun sellaista suurta vaikutusta kuin olin odottanut. Se jättää minut totta puhuen aika kylmäksi. Johtuuko se sitten siitä että turisteja oli liikaa, vai siitä että kirkko oli liian suuri minun hahmottaa, tunsin itseni lilliputiksi sen valtavan kupolin alla. Vai johtuiko se sittenkin siitä, että jotenkin alitajuisesti minua harmitti että joku joka kerran oli suvaitsevaisuuden maamerkki on valjastettu nyt yhden uskonnon käyttöön. Ei se enää ole Pantheon. Sen nimen pitäisi olla Monotheon.





En viivy kauaakaan temppelissä sisällä. Palaan uudestaan aukiolle ja hetken tutkin Macuteon obeliskia ja sen juuressa olevaa suihkulähdettä. Pian kuitenkin obeliskin ympärillä kuhiseva ihmispaljous saa minut levottomaksi ja lähden liikkeelle. Jatkan matkaani historiallisessa keskustassa ja suuntaan kohti toista Rooman maamerkkiä, Piazza Navonaa.

Siitä seuraavassa postauksessa.

Jos jäit kaipaamaan lisää tietoa Pantheonista, niin vinkiksi että Wikipediassa on erinomaisen perusteellinen suomenkielinen artikkeli aiheesta. Sieltä minäkin noita lukuja tänne nappasin. Artkkeli käy läpi Pantheonin varhaishistorian, arkkitehtuurin ja muutokset vuosisatojen matkalta. Löytyy tästä: Pantheon

Suihkulähde jää pulputtamaan Pantheonin edessä kun Tiina jatkaa matkaansa kohti Piazza Navonaa ja siellä olevaa vielä vaikuttavampaa suihkulähdettä

 

2 kommenttia:

marja p kirjoitti...

Heippa sinne - ja kiitos kiinnostavasta matkakertomuksesta kuvineen. Hienolta näyttää Roomassa kiva olisi joskus päästä paikan päälle, tosin juttuasi lukiessa tuntuu pääsevän matkalle mukaan.Olen urakalla lukenut, kun vasta pari päivää sitten löysin juttusi ja hienot kuvat. Nyt onkin mukava jatkaa lukemista sitä mukaa kuin kertomus jatkuu!!

Tiina Linkama kirjoitti...

Hauskaa marja p että olet päässyt mukaan matkalle. On mukava kirjoittaa kun tietää että matkassa on lukijoita jotka odottavat seuraavaa tarinaa. Kiitos!