keskiviikko 5. toukokuuta 2010

Mielipidekirjoittelusta

Tämän päivän sosiaaliseen mediaan kuuluu oleellisena osana yksityisten ihmisten mahdollisuus osallistua tiedonvälitykseen, jos ei muuten niin ainakin mielipidekirjoittelujen muodossa. Kuka pitää blogia, kuten minä. Kuka käyttää puhetorvenaan vaikkapa iltapäivälehtien kommenttisivuja. Julkaisukynnys on molemmissa lähes olematon.

Otsikkoni käsittelee mielipidekirjoituksia, tai paremminkin sanottuna lehtien uutiskommentointeja. Joita ei pitäisi terveen ihmisen edes lukea. Sillä ne ovat niin täynnä pahaa oloa, pahansuopaisuutta ja ennakkoluuloja, etten osaa edes kuvitella edessäni ihmistä, joka kommentin on kirjoittanut. Mikä siinä onkaan, että kun pääsee nimettömänä puskista huutelemaan, tulee tarve sylkeä myrkkyä kymmenen myrkkykäärmeen edestä. Oli aihe mikä tahansa.

Eikä tämä ole tyypillisesti suomalainen tai virolainen ilmiö. Aivan samanlaista ala-arvoista kommentointia löytyy molemmilta puolin lahtea.

Esimerkki Suomesta:

Murhamysteeri Porista, eli kuka murhasi Jukka S. Lahden? Vaimo vai joku muu?

Oikeudenkäynti on menossa ja asiantuntijat, niin poliisit kuin psykologit, rikospaikkatutkijat ja profiloijat ovat eksyksissä, yksi on syytetyn puolesta, toinen tätä vastaan. Käsillä lienee rikosoikeuden kimuranteimmista oikeudenkäynneistä.

Mutta iltapäivälehtien kommentoijat jakavat jo tuomioitaan, he ovat kuin Ranskan kansantuomioistuimen myssypäät jotka huutavat kurkku suorana, giljotiiniin, giljotiiniin...

Esimerkki Virosta:

Sami Lotila on suomalainen pitkään Virossa asunut toimittaja, joka ymmärtääkseni nykyisin vaikuttaa Suomessa, mutta joka Viron vuosinaan onnistui muutamilla provosoivilla kirjoituksillaan täkäläisessä iltapäivälehdessä aiheuttamaan valtavaa pahennusta. Lotilan pääväittämiä oli, että virolaisten miesten kalsareista löytyy jarrutusjälkiä ja että virolaisten tavat ovat apinoilta ja moraali hyeenoilta.

Lotila onnistui luultavasti paremmin kuin arvasikaan. Muutamalla ääriprovosoivalla kirjoituksella herättämään mielipidekirjoittajien laajat rivit, jotka nykyisin tuntuvat reagoivan jokaiseen Suomi-aiheiseen kirjoitukseen agressiivisella vastaiskulla - jotka tuntuvat kaikki olevan osoitettuja Lotilalle. Riippumatta siitä, kuka alkuperäisen artikkelin kirjoitti tai mitä se käsitteli.

---

Kuten yllä sanoin, nämä mielipidekirjoitukset ovat karmaisevia, ne ovat täynnä pahansuopaa, kirjoitusvirheitä, ennakkoluuloja, ala-arvoisisa ilmaisuja, ja ennen kaikkea ne tihkuvat jotain sellaista syvää mustaa kuonaa, jota en haluaisi uskoa ihmisissä olevan.

---

Niin Suomessa kuin Virossa on pohdittu myös sitä, kuka näitä kirjoituksia kirjoittaa. Onko kyse pienestä ryhmästä, vai vastaavatko nämä kansakunnan tai tässä tapauksessa kansakuntien laajempia tunteita? Mistä tämä viha ja paha olo kertovat? Pitäisikö näistä kirjoitukista huolestua vai pitää niitä vain pienen syrjäytyneen kansanosan alkeellisina karjahteluina?

---

Netti on monipuolinen media, joka tarjoaa mahdollisuuksia niin moneen. Kuten vuoropuheluun kirjoittajan ja lukijan välillä. En odota että artikkelien kommentoinnit olisivat kirjoittajan hymistelyä ja myötäilyä. Parhaat kommentointisivuilla käydyt nettikeskustelut ovatkin täynnä haasteita ja kyseisen asian ristivalaisua monelta eri kantilta.

Pahimmat ovat taas hiuksianostattavia pahanolonpurskauksia.

---

Ja mitä seuraa tästä kirjoituksesta, jään odottamaan. :-)  Lupaan että kaikki kommentit julkaistaan (kuten on aina tehty, ei ole minulla ollut tarvetta koskaan kommentteja sensuroida, ei sen puoleen.)

3 kommenttia:

mm kirjoitti...

"Viha ja paha olo"
Mikä saa ihmiset levittämään noita kahta tunnetta eteenpäin.Jos vihaan, on saatava toisetkin vihaamaan... Miksi? Mitä sillä voittaa?

Anonyymi kirjoitti...

paha saa palkkansa - hyvä ei sitäkään

Tiina Linkama kirjoitti...

mm, ehkä se jotenkin kierosti sitten oikeuttaa vihan.

On the Beach - tuo on lause, jota itsekin olen käyttänyt, varsinkin näiden talousrikosten kohdalla.