HIP ja HEI
Hengissä ollaan ja vallan vahvasti. Ei ole pakkanen meitä nitistänyt, päin vastoin, voimme vallan mainiosti. Haapsalun mökkimme, Villa Vallaton on suorastaan lämmin, ja kotoisa tietenkin.
Tyypit matkapedeissään
Iltaisin olemme harrastaneet mökkihauskaa eli pelanneet lautapelejä ja risti-nollaa. Koirat ovat ravanneet kielet pitkinä pitkin pihaa, erinäköisissä järjestelmissä. Ensin painaa Rummukainen ohi näkökentän ja Latte perässä. Ja hetken kuluttua rymistää Latte ohi ja perässä sitä jahtaamassa Rummukainen. Koirat ovat selvästi sisäistäneet käsiteen: mökkihauskaa.
Minä olen kahtena päivänä kiertänyt Noarootsin rantoja ja kuvannut sieluni kyllyydestä.
Iltaisin ollaan viipyilty kaupungin nettikuppiloissa ja lähetelty sähköposteja ja luettu uutisia.
Kotiin palaamme ehkä huomenna tai viimeistään ylihuomenna.
Minulla on mukana tämä miniläppäräni ja sen kuvankäsittelyohjelma on olematon, hyvä että sain nämä muutamat kuvat pienennettyä. Lisää tulee siis kuvasatoa kun palaan kotiin.
Lomaterveisin
Tiina
Auringonalaskun aikaan Dirhamissa, Noarootsissa
Dirhamin satamasta
4 kommenttia:
Miniläppäri on mukava keksintö, näin voivat lomalaiset vaihtaa kuulumisia. Houkuttelevat rannat siellä, mahtaako talvi ne jäädyttää? Vallan upea tuo yökuva!
Noita tyyppejä matkapedeissään katsoo ihan liikuttuneena. Niillä on keskenään kivaa.
Kiva matkapeti Rummulla! Mutta kun koira on minikokoa niin miksikäs ei!
Rantakuvat oli hienot!
Laitan kohtapuolin kuvallisen vastauksen Marjattah:n kysymykseen, mahtaako talvi jäädyttää rannat.
Mm:lle, kyllähän ne ovat välillä niin lutuset että ei paremmasta väliä. Ovat käyneet koko ajan hellemmiksi toinen toisiaan kohtaan.
Sylvia, Rummu onkin tällainen reissukoira, jolle turvallinen peti voi olla vaikka banaanlilaatikko.
Lähetä kommentti