Liettuan matkakertomus jatkuu. Olemme lauantaissa joka oli Vilna-päivä. Jolloin töpöttelimme kaupunkia ristiin ja rastiin. Ja vierailimme Uzupion kansantasavallassa.
Kuten aiemmin kerroin, Uzupio on yksi osa Vilnaa, lähellä vanhaa kaupunkia, jota asuttavat taiteilijat ja boheemit. Ja nuoret ja juopot. Taiteilijoista ja boheemeista luimme matkaoppaasta, havainnot nuorista ja puliveivariukoista taas ovat omakohtaisia.
Uzupiota on sanottu myös Vilnan Montmartre'ksi eikä se ole huono vertaus laisinkaan. Kaupunginosa, tai siis itse itsensä kansantasavallaksi julistanut Uzupio levittäytyy kukkuloille, kadut kohoavat keskusaukiolta mäkeä ylös ja alas. Monet rakennuket ovat koko lailla rähjäisessä kunnossa, mutta omalla tavallaan kuitenkin viehättäviä.
Rautaisia parvekkeita Uzupion kadunvarsien taloissa.
Rähjäromantiikkaa
Uzupion perustuslaki takaa myös kissoille oikeudet
Graffitit ovat yleisiä kaikkialla Vilnassa, niin myös Uzupiossa.
Torveen puhaltava enkeli on Uzupion suojelusenkeli.
Sama enkeli hieman erilaisessa muodossa.
Kolmas enkeli löytyy Uzupion vanhalta puolalaiselta hautuumaalta.
Enkelien ohella Uzipiota suojelee myös pieni merenneito Uzupioon vievän sillan alla.
Kahviloita ja ravintoloita Uzupiosta löytyy useita. Klasika oli erinomainen ruokapaikka, joka oli erikoistunut italialaiseen keittiöön.
Klasika oli sisältäkin hienostuneen klassinen, olematta lainkaan snobi.
Lupasin reissuun lähtiessäni kuvata myös Uzupion perustuslain, joka on painettu 9 kielellä metallilaattoihin pääkadun seinälle. Ja tässä tämä, klikkaamalla kuvaa se suurenee ja tekstikin on toivottavasti luettavaa:
Ja lopuksi vielä kuva yhdestä uzupiolaisesta ja hänen kissastaan. Huomatkaa myös iloinen lintu reliefin yläreunassa - kuvasta päätellen Uzupiossa kun kissatkin ottavat elämän suhteellisen rennosti:
