Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kaunas. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kaunas. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

Päivä Kaunasissa

Matkakertomus jatkuu.

Ensimmäinen yö on nyt  uinailtu uudessa kortteerissa. Aamulla herään siihen, että vesi ropisee kattoikkunaan. Ilma on kurjaakin kurjempi. Harmaa ja sateinen. Tutkin netistä sääsivuja ja http://www.yr.no/ eli norjalainen sääsaitti lupaa auringonpaistetta Kaunasiin iltapäivästä alkaen.

Perjantain piti olla Vilna-päivä - emmehän eilen nähneet oikein muuta kuin Akropolis-kauppakeskuksen mainosvalot ja Neris-joen rannan pilvenpiirtäjät. Mutta ilma ei houkuta kaupungilla pasteeraukseen. Muutamme siis matkasuunnitelmaa lennosta ja lähdemme Kaunasiin, Liettuan toiseksi suurimpaan kaupunkiin ja entiseen pääkaupunkiin.

Kaupungista ulos ajaessamme teemme pari havaintoa: ihmisiä ei ole paljoakaan liikkeellä, autoja vielä vähemmän. Kaupunki näyttää uneliaalta ja hiljaiselta. Ja lipputangoissa liehuvat Liettuan liput. Teemme päätelmän: tänään lienee joku pyhäpäivä. Ja näinhän se olikin; Liettua vietti uudelleen itsenäistymisen juhlapäivää ja kaupat olivat kiinni.

Matkalla Kaunasiin sataa vettä ja räntää. Tiet ovat loskaiset ja näkyvyys on surkea. Ohittavat autot roiskivat korkeita loskaryöppyjä päällemme. Ei ole kivaa. Ei.

Vaan miten sitten käy? Saapuessamme Kaunasiin pilvet kaikkoavat ja aurinko alkaa paistaa. Parkkeeramme auton vanhan kaupungin takakulmalle ja lähdemme kävelylle. Ilma on suorastaan loistava!



Kun kurvaamme vanhan kaupungin sisään meitä odottaa toinen yllätys: Kaunasissa on markkinat. Tullessamme markkinakojuja vasta pystytellään.


Myyjätätöset ovat saaneet jo myyntiskinsä valmiiksi.


Kiertelemme ensin tovin vanhan kaupungin katuja, ja lähdemme sitten markkinoille, missä väkeä riittää. Markkinakojut reunustavat vanhan kaupungin läpi kulkevan kadun molempia reunoja ja tarjolla on vaikka mitä!


Maa on vielä aiemmasta sateesta märkää.



Helmistä rakennettu bonzai-puu


Ihania pulleita enkeleitä ja kissoja.



Pipareita pääsiäistunnelmissa.


Nämä heinistä ja viljsta tehdyt koristeet olivat selvästi päivän teema. Niitä oli kaiken värisiä ja muotoisia. Monet todella taitavasti tehdyt.

Me vaellamme markkinakansan mukana ja tahtiin, pysähdellen erilaisten myyntikojujen ääreen. Markkinat ovat mukavat, varsinkin kun ihmiset ovat hyväntuulisia, ja mikseivät olisi - ehtihän sade alta pois ennen markkinoiden alkua.

Nuori tyttö lumoaa pulut soitollaan, kuin Hamelnin pillipiipari ikään


Kaunis nuori huilistityttö


Vanhan rouvan koira ei selvästikään halua markkinoille.


Ja eiväthän ne ole balttialaiset juhlat eivätkä mitkään, jos ei nissä tanhuta!


Markkinat jatkuvat ja jatkuvat, vaikka vanha kaupunki jää taakse. Myös Kaunasin pääkatu on markkinakojujen reunustama. Me vaellamme eteenpäin. Välillä taivas menee pilveen ja hetkittäin tipahtelee niskaan muutama rännänriekalekin.


Liikennettä useassa tasossa.


Myös viikingit ovat rantautuneet markkinoille.


Yleisö seuraa esityksiä kiinnostuneina.

Näin päivä kuluu rattoisasti. Kaunasin kaupunkia emme ole paljoakaan nähneet vanhaa kaupunkia lukuunottamatta, mutta markkinat ovat olleet antoisat. Juhlatunnelma on tarttuvaa lajia.


Kimmolla on hyvä mieli.


Välillä suorastaan riehakas!


Kaunas-päivän kruunaa päivällinen vanhassa kaupungissa. Sivukadulta löydämme viehättävän ravintolan: Vanhan kaupungin viinitupa, jossa syömme erinomaisen aterian. Ruokalista on seuraava: alkuruuaksi kermainen sienikeitto minulle, sillilautanen Kimmolle, pääruokana minulla kunnon pihvi, Kimmolla kanaa. Ja jälkiruokana minulla Crème Brûlée, Kimmolla talon omenapiiras. Ruokajuomana minulla viiniä ja Kimmolla kivennäisvesi. Koko aterian hinta: 84,91 litiä eli 24,59 euroa.


Erinomainen grillipihvi liettualaiseen tapaan.


Päivä oli tähän asti ollut täynnä iloisia yllätyksiä. Vanhassa viinituvassa kuitenkin koemme ikävän yllätyksen, joka hetkeksi vetää mielemme mustiksi. Huomaan seinällä äänettömänä olevan television, josta tulee BBC:n uutislähetys. Sen alareunassa juoksee jatkuvasti uutisteksti, jossa kerrotaan Japanin maanjäristyksestä ja tsunamista. Luen uutista epäuskoisena. Ei voi olla totta!

On tapana kysellä muistatko missä olit kun kuulit... Kennedyn kuolemasta, NYK:n Twin Towereista tai Dianan kuolemasta. Minä uskon muistavani aina missä kuulin Japanin katastrofista.


Televisio suoltaa Japanin uutisia katkeamatta.


Tällainen oli siis päivämme Kaunasissa. Vilnaan lähdimme illansuussa, kun ilta-aurinko värjäsi Kaunasin kaupunkia kauniilla sävyillä.


Kaunas sijaitsee kahden joen: Niemenin ja Nerisin yhtymäkohdassa.

Loppukirjoitus: Mitenkäs luulette kotimatkan sujuneen. Hyvin? Huonosti? Akropoliksen kautta? Aivan oikein:


Siellä se taas vilistää ohi: Akroopolis!


ARRRGH!!!

Vilnaan lopulta päästyämme jatkoimme iltaa Vilna By Night -kaupunkikierroksella. Mutta siitä eri postauksessa lisää.

Vielä tämän verran piti muistaa kertoa: Olen tehnyt Kaunasin kuvista oman pienen kuvagallerian, josta löytyy lisää markkinahuvia ja markkinakuvia, jos myös kuvia Kaunasin vanhasta kaupungista ja sen rakennuksista ja sille tyypillisistä elementeistä. (Olipa hienostelevasti sanottu!)

Sen löydät vaikkapa näin, klikkaa: Kaunas 2011