lauantai 27. marraskuuta 2010

Puutalkoot sukulaisvoimin

Kuluneella viikolla saimme kauan odotetun ja mieluisan vieraan kun kummityttöni Lotta saapui Otepäälle ystävänsä Antin kanssa. Mukavia mutkattomia nuoria ihmisiä, kuin raikas ilmavirta meidän keski-ikäiseen elämänpiiriimme.

Lotan ja Antin myötä tulivat Otepäälle myös kunnon talvi-ilmat, mikä vei ajatuksen jatkuvasti hupeneviin puuvarastoihimme. Olimme Kimmon kanssa puhuneet useasti siitä, että pian puut loppuvat ja uutta pitäisi tilata. Nyt kun apunamme oli kaksi riuskaa ja vetreää käsiparia, päätimme tehdä puutilauksen.

Helpommin sanottu kuin tehty. Muutaman soiton jälkeen selvisi, että Viron tai ainakin Etelä-Viron puut ovat loppu. Puu on halvin tapa lämmittää ja siksi suosittua. Viime talven kovat pakkaset ovat rokottaneet halkovarastoja ja kesällä tehdyt, myrskyvaurioiden jälkeen syntyneet halkokeot ovat vielä kosteita.

Lopulta saimme kuitenkin käteemme maajussin, jolla oli jäljellä puuta 4,3 kuutiota, pääosin koivua, mukana leppää ja haapaakin. Ja paljon pyöreitä pieniä klapeja.

Beggars can't be choosers, totesimme, ja tilasimme tämän satsin kotiovelle. Ja eilen se saapui:


Kuorkki saapuu Ottiliaan puolen päivän aikoihin.

Auto peruuttaa ala-autotallin eteen ja jysäyttää lastinsa pihalle: 4,3 kuutiota puuta.

Nuoret duunarit urakkansa edessä.

Ensimmäinen rivi alkaa syntyä.

Hennolla naisella on hyvät käsivoimat.

Nyt on jo kaksi riviä valmiina seinästä seinään.

Kasa alkaa jo pienentyä merkittävästi.

Vähenee ja vähenee.

 Viimeiset hilkut ylös ja se on siinä!

Klapuja kerätessämme löysimme myös runsaasti ekologisia ja luontoa rasittamattomia käsiaseita: erilaisia ritsoja eri tarkoituksiin.

Antilla on oikeassa kädessä mammutin kaatoon suunniteltu ritsa. Vasemmassa kädessä on designer-ritsa, joka on kaunis katsella, mutta täysin hyödytön. Lotalla on oikeassa kädessä perinteinen hirviritsa ja vasemmassa kädessä tekniikan uusinta uutta: hyttysritsa, jolla voi ampua pientä sarjatulta. Taskussa on joka paikan matkaritsa, joka lähtee tänään matkamuistona Suomeen.


Urakan jälkeen on kaikilla hymy herkässä. Iso homma, joka vedettiin lopulta läpi 1,5 tunnissa. Varsin kelpo suoritus, vai mitä sanotte.


Työpäivä päättyi saunomiseen ja kauden ensimmäisiin glögeihin. Minkä jälkeen koko porukka oli mukavasti mellow ja valmis kipuamaan pehkuihin alkuillasta. Lotta epäili  näkevänsä unia haloista.

Vaan eipä pääse pakkanen tänä talvena yllättämään, ei ainakaan lämmön puolesta. Kyllä tästä kasasta polttelee tovin, vaikka pieniä klaput ovatkin.

10 kommenttia:

Tarja kirjoitti...

Hyvä homma :)
Meillä vielä talvipuut ostamatta. Onneks on vielä jonkun verran vanhoja jäljellä ja aika paljon ollaan nykyisin käytetty puuprikettiä ja pellettiä.
Taita olla talvi nyt tullut jäädäkseen....

Sirkku kirjoitti...

Taas tuo nähtiin: yhdessä tekeminen on kivaa ja tavallisista arkihommista on kiva lukea ja kuvat kertoo tunnelmat.

Tiina Linkama kirjoitti...

Tarja - puubriketti on ymmärtääkseni todella hyvä lämmön lähde, mutta onko se kallista verrattuna puuhun? Sitä en osaa sanoa.

Sirkku - Aivan näin juuri! Jos olisimme Kimmon kanssa olleet kahden ja puukuorma olisi tullut eteemme, olisimme luultavasti tunteneet voimattomuutta ison työn edessä. Nyt porukalla homma hoitui kuin leikkiä vain, tai ainakin erinomaisella huumorilla höystettynä. Kiva jos kuvat välittävät siitä tunnelmasta jotain!

Vallaton kirjoitti...

No tulipa puut vauhdilla paikoilleen! Meilläkin on viikonlopun puutalkoot poikaystävän kanssa. Kaadatin kaksi koivua. Kallista lystiä - 400 €.

Marjattah kirjoitti...

Rivakasti toimittu! Tuttua touhua, siksi osaan arvostaa. Tuollaiset nuoret sukulaiset ovat aarteita. Upeeta, että heidänkaltaisia löytyy. Meiltäkin :)

Tiina Linkama kirjoitti...

Vallaton - maksoiko pelkkä puiden kaataminen tuon 400 euroa, vai tuliko siihen hintaan myös pilkkominen? Me maksoimme tästä 4,3 kuution satsista pieniä pyöreitä klapuja ja joukossa sitten ehkä 1/5 parempia isoja halkoja yhteensä 240 euroa. Onko se paljon vai vähän, mietin, Suomen hintoihin verrattuna?

Marjattah - äläpä muuta virka! Paitsi että olivat todella mukavaa ja virkistävää seuraa - kuulin taas tarinoita suuresta maailmasta nuoresta katsantokannasta nähtynä - oli heistä iloa ja apua monin tavoin. Vanha täti oli kovin tyytyväinen.

Tarja kirjoitti...

Tallinnan Prismas oli syksyllä puubriketin 10 kg paketin hinta mielestäni 2,95 €, täälläpäin on se tosiaan kallimpa, noin 3,65 €. Yhdestä paketista (sisältä 12 brikettiä) riittä meille noin 2-3 kerraks.
Tukkuna ostaessaan hinta varmaan on edullisempi.

Sylvia kirjoitti...

No kävihän säkä, sekä apuvoimat että puukasa saatiin kotiin yhtä aikaa!!

Kersten kirjoitti...

Hei hoo, hei hoo, käib töö ja vile koos... Tämä rupesi heti soimaan päässäni ja seitsemän (tai pikemminkin neljä) ahkeraa kääpiötä ilmestyi ajatuksiini tätä lukiessani. Uni varmaan maistui tämmöisen urakan, saunan ja glögin jälkeen.

Tiina Linkama kirjoitti...

Noinko ne kääpiöt laulavat Virossa? Juu, nämä neljä pientä kääpiötä heittivät aika pian pitkälleen urakan jälkeen. Mutta valmista tuli!