Me nielaisemme viimeiset paahtoleivänpalat alas ja valmistaudumme konsulaatin visiittiin. Paikalle saapuu nuori mies, joka kertoo että Viron Nepalin kunniakonsuli haluaa tavata meidät ja hän on tullut viemään meidät konsulin luo.
Toki yllätyimme, mutta emme kuitenkaan täydellisesti. Me nimittäin tunnemme konsulin. Tai siis tunnemme hänet ajalta jolloin hän ei ollut konsuli vaan sen incoming-matkatoimiston omistaja, jonka mukana kuljimme Nepalissa seitsemän vuotta sitten. Mr Nava Dahal. Ja matkatoimisto: The Environmental Treks and Expeditions. Firma on yhä toiminnassa. Ja on pätevä ja hyvä firma, jonka palveluita emme kuitenkaan tällä reissulla tarvinneet. Laitoimme Navalle sähköpostia kun lähdimme Nepaliin, siihen koskaan vastausta saamatta.
Tunnin kuluttua olemme kunniakonsulin vastaanottohuoneessa. Tunnelma on juhlava. Seinältä katselee Toomas Hendrik Ilves. Ja Viron lippu liehuu lipputangossa. Kunniakonsuli antaa meidän odottaa tovin ennen kuin saapuu paikalle.
Käynti oli hauska - hieman surrealistinen kylläkin. Hyvin juhlava. Me ojensimme Virosta tuomamme tuliaiset - Otepään julisteen ja joitain Viron matkailuun liittyviä englanninkielisiä esitteitä - ja keskustelimme tunnin verran matkailusta ja Virosta ja Viron matkailusta. Konsuli oli kohtelias ja hieman virallinen, mutta sanoi muistavansa meidät hyvin seitsemän vuoden takaa.
Kun kaikki sanottava oli sanottu kiitimme visiitistä ja poistuimme. Konsuli poseerasi hetken työpöytänsä takana. Ja sitten oli audienssi ohi.
 |
| Viron kunniakonsuli Nava Dahal |
