sunnuntai 10. toukokuuta 2009

Hyvää Äitienpäivää!

Tämä äitienpäiväviesti on omistettu Omalle Äidilleni, jonka tiedän blogiani lukevan.

Yritin kirjoittaa jopa äitienpäivärunon, mutta sanat eivät tulleet luokseni. Tai tulihan niitä iso joukko, mutta ne olivat kaikki liian makeita tai pieniä tai käytettyjä. Vain yksi niistä oli riittävän hyvä äidilleni.

Ja se on KIITOS!

Kiitos siitä että toit minut maailmaan, ja autoit minut tälle tielle.

Kiitos rakkaudesta.

Kiitos kaikesta siitä, joka teki minusta tällaisen kuin olen.

Olen ylpeä siitä, että osa minusta muodostuu osasta sinua. Ja niin kuljet aina mukanani.

Se on paras kompassini.




Koska en tänään voi olla luovuttamassa sinulle äitienpäiväkukkaa puristettuna pieneen hikiseen kouraan, en voi pimputtaa ovikelloa ja sydän pamppaillen odottaa että avaat oven, niiata ja toivottaa: ”Onneksi olkoon!”, ojennan kukat sinulle näin virtuaalisesti.




Ja koska runoa en osannut kirjoittaa lainaan siis muita:


Kukkia poimin, kukkia kannan.
Kauneimmat niistä Äidille annan.
Hyvää äitienpäivää!

- kirjoittaja tuntematon




Äidit vain nuo toivossa väkevät,
Jumalan näkevät.
Heille on annettu voima ja valta
kohota unessa pilvien alta
ja katsella korkeammalta.

- Lauri Viita: Kootut runot




Äidin sydän on lapsen luokkahuone

- Henry Ward Beecher



Rikas lapsi istuu usein köyhän äidin sylissä

- Tanskalainen sanonta


HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ!


-- ja hyvää äitienpäivää kaikille muillekin, niin äideille kuin lapsille.

3 kommenttia:

Outi kirjoitti...

Kiitos.

Itse vietin ihan huippuäitienpäivän. Aamiainen tehty valmiiksi. Pöydässä 8 valkovuokkoa ja kannu, jota olin toivonut. Sellainen vanhanaikainen, jossa vanhoja ruusuja kyljessä.

Sitten rikkaruohojen kitkemistä ja lopuksi päivän huipennus: TAIMIKAUPPAAN!!

Mitä sitä ihminen voisi enempää toivoa?

Onnea siis minultakin kaikille äideille ja äitien tyttärille ja pojille!

aimarii kirjoitti...

KIrjoitit valtavan kauniisti äidillesi äitienpäiväpostauksessa. Sitä oli ihana lukea.
Oma juhlapäiväni meni kuten viimeiset 15 aiemminkin. Omaa äitiä ei enää ole, mutta lapseni ja hänen poikansa onnittelivat minua.
Lipun vedin salkoon ja kävin poimimassa kimpun valkovuokkoja kahvipöytään.

Vallaton mummeli kirjoitti...

Sinulle on tunnustus blogissani :)