tag:blogger.com,1999:blog-8165340089397192499.post2533354191199825479..comments2024-03-25T12:57:48.329+02:00Comments on Suomalaisena Virossa: Loppuelämän ensimmäinen päiväTiina Linkamahttp://www.blogger.com/profile/08467442956026082249noreply@blogger.comBlogger6125tag:blogger.com,1999:blog-8165340089397192499.post-50373032161892295352010-10-29T20:16:37.752+03:002010-10-29T20:16:37.752+03:00Hieno kirjoitus, kiitos! Olen elänyt jatkoajalla j...Hieno kirjoitus, kiitos! Olen elänyt jatkoajalla jo vuosiakausia, oikeastaan vuosikymmeniä. Joka päivä sitä ei muista mutta tänään kirjoituksesi sai ajatukset laukkaamaan. Olo on kiitollinen kaikesta.savisutihttp://umbramaj.vuodatus.netnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8165340089397192499.post-10468636006692504522010-10-29T18:16:43.294+03:002010-10-29T18:16:43.294+03:00Kiitos Tarja, aimarii, Vallaton ja Marjattah komme...Kiitos Tarja, aimarii, Vallaton ja Marjattah kommenteistanne. Ja kiitos myös ystävyydestä, joka on lähtenyt versomaan ensin nettiystävyydestä! <br /><br />Aimariille vielä piti sanomani, että tuo elämän jatkoaika on kyllä upea asia. Ja vielä upeampaa että osaat sen oikein käyttää!Tiina Linkamahttps://www.blogger.com/profile/08467442956026082249noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8165340089397192499.post-53902494284187879022010-10-29T05:50:19.074+03:002010-10-29T05:50:19.074+03:00Kosketit mieltäni Tiina. Iloitsen ystävyydestä, jo...Kosketit mieltäni Tiina. Iloitsen ystävyydestä, jota välimatkojen ei tarvitse häiritä.Marjattahhttps://www.blogger.com/profile/18135184431497885256noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8165340089397192499.post-32902585260166605832010-10-28T13:26:56.045+03:002010-10-28T13:26:56.045+03:00Kiitos Tiina! Kiitos, että olet ystäväni! Ajatuksi...Kiitos Tiina! Kiitos, että olet ystäväni! Ajatuksia herättävä kirjoitus.Vallaton mummelihttp://taimipike.vuodatus.netnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8165340089397192499.post-22567910344771122452010-10-28T11:52:34.034+03:002010-10-28T11:52:34.034+03:00Päivämme ovat rajalliset, siitä ei mihinkään pääse...Päivämme ovat rajalliset, siitä ei mihinkään pääse. Monesti joku tapahtuma saa ihmisen pysähtymään tämän asian eteen, jolloin tulee fundeerattua omaa elämäänsä. Esim. minä muistan loppuelämäni ensimmäisen päivän hyvin selkeästi, se oli 30.06.07, jolloin tajusin, että sain "jatkoaikaa", mistä olen erittäin kiitollinen. Syytä meillä kaikilla on usein pohtia,onko käyttänyt päivänsä hyvin. <br />Silloin kun rakkaus ja onnellisuus ovat avainsanoja tyytyväisen ja kiitollisen mielen kanssa, elämä on mallillaan.aimariihttp://www.aimariih.vuodatus.netnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8165340089397192499.post-52255342775190308612010-10-27T21:57:46.907+03:002010-10-27T21:57:46.907+03:00Se oli kauniisti kirjoitettu, tai miten sitä oikea...Se oli kauniisti kirjoitettu, tai miten sitä oikeasti pitäis sanoa...Tarjahttps://www.blogger.com/profile/07827327206798815192noreply@blogger.com